Untitled Document

Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen purkaa Pyynikin Trikoon värjäämön ja rakentaa tilalle parkkipaikkoja. Tämä päätös aiheutti seurannaisvaikutuksia. Näistä yksi merkittävimmistä on noin 50 bändin häätö alueelta marraskuun lopussa. Nyt valtuuston on otettava vastuu päätöksistään ja varmistaa kyseisille bändeille mahdollisuus harjoittaa harrastustaan myös jatkossa.

Bändikämppäongelma on vellonut Tampereella vuosia. Kaupunki ei ole halunnut ottaa ongelmaa tosissaan. Nuorten aikuisten pahoinvointi on selkeässä kasvussa. Harjoitusmahdollisuuksien karsiminen ei ainakaan edistä hyvinvointia. Tilojen mahdollistaminen on myöskin kovin edullinen keino vähentää nuorten mielenterveysongelmia ja pahaa oloa. Musiikki on kelpo keino purkaa itseään. Nuorten hätä on otettava tosissaan ja tiloja on saatava.

Esitänkin, että Tampereen kaupunginhallitus mahdollistaa kyseisille orkestereille tilat myöskin jatkossa niin, ettei epävarmuus tilojen pysyvyydestä jatku. Tilat pitää olla sellaiset, että ne käyvät tarvittaessa myös muuhun kulttuurikäyttöön. Esitän, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy edellä mainittuihin toimenpiteisiin asian kuntoonsaattamiseksi.

saamiseksi Tampereen kaupungin henkilöstölle Työnantaja pystyy erilaisin keinoin antamaan porkkanaa työntekijöilleen täten lisäten heidän työmotivaatiotaan, mutta myös hyvinvointiaan. Pyöräily on kestävää sekä ympäristöllisesti että liikunnallisesti. Lisäksi parhaimmillaan samalla pystytään parantamaan ilmanlaatua ja jopa vähentämään liikenneruuhkia. Työsuhdepolkupyörä olisi selvä arvostuksen osoitus kaupungilta työvoimalleen, mutta samalla kaupunki lisää liikenteen sujuvuutta. Esitän, että kaupunginhallitus selvittää eri hallintokuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen ja ryhtyy toteuttamaan siirtymistä pyöräily-ystävällisempään työkulttuuriin

Tampere korjaa, muun Suomen ohessa, laman satoa. Tilanne näyttäytyy kasvavina henkisinä ongelmina, jotka tuovat mukanaan usein myöskin päihteet ja jopa väkivallan. Kyse on nykynuorten sukupolven ilmiöstä, josta me vanhemmatkin olemme saaneet jo osamme.

Jotta tilanne ei pääsisi enää pahemmaksi, on aika panostaa yhä tehokkaammin varhaisessa vaiheessa puuttumiseen. Mitä aikaisemmin lapsen ongelmat havaitaan, sitä varmemmin ongelmaan voidaan tarttua ja vaikuttaa sen poistamiseen.

Koululääkärivastaanotot ovat monelle lapselle ainoa paikka, missä ongelmia pystytään havainnoimaan. Monilta osin suureksi paisuneet luokkakoot eivät anna opettajille parhaita eväitä havainnollistaa kunkin oppilaan henkisen elämän tilanteita. Kuitenkin oppilas saa tarkastuksen Tampereella huonoimmillaan kaksi kertaa peruskoulun aikana.

Kouluterveydenhuollossa on keskimäärin 4268 oppilasta/kokopäivätoiminen lääkäri ja koulukohtaiset vaihtelut ovat suuria. Stakesin suositus on enintään 2100 oppilasta/lääkäri. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoita on 3764/kokopäiväinen lääkäri. Suositus on 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri.

Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden nuorten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samassa tahdissa etenevät huostaanottojen kasvuluvut. Meidän pitää kyetä vastaamaan lisääntyvään tarpeeseen niin, että tarpeen määrä saada vähentymään varhaisen puuttumisen keinoin. Tämä edellyttää sitä, että olemme valmiita parantamaan kouluterveydenhuollon tasoa niin, että koululääkäreiden määrää lisätään vähintään valtakunnallisten suositusten tasolle.

Esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet lisätä koululääkäreiden määrää vähintään valtakunnallisten suositusten tasolle niin perus- kuin toisen asteen koulutuksessakin.

Valtuustoaloite julistetelineiden lisäämiseksi

Tampereen kaupunki harrastaa parhaillaan siisteyskampanjaa. On jo ollut pitkään tiedossa, että julisteiden ynnä muiden markkinaesitteiden kiinnittäminen tapahtuu joka puolelle roskapöntöstä talojen seiniin. Tapahtumien kulkua ei ole helpottanut se, että kaupunki on vähentänyt julistetelineiden määrää entisestään. Tilanne vaatiikiin pikaista puuttumista asiaan ja julistetelineitä tulee lisätä reilusti erityisesti keskustan alueella, mutta myös muualla. Tämä osaltaan helpottaa kaupungin kulttuuriväen tapahtumien markkinointia, vähentää mainosten liimailua arveluttavissa paikoissa ja pitää kaupungin siistimpänä.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 24.10.2007

Valtuustoaloite Pirkkahallin ja koulujen avaamiseksi lapsien leikkimaaksi sunnuntaisin

Suomen kaupungeista ainakin Turku, Pori ja Oulu ovat ottaneet omakseen lasten liikunnan ihmemaan. Kyseessä on yksinkertainen paketti. Lapset perheineen saavat tulla peuhaamaan liikuntahalleihin ja kouluille ilmaiseksi sunnuntaisin muutaman tunnin ajaksi. Kyseiset kaupungit ovat keränneet kaupungista löytyvät lelut saleihin ja muina päivinä ne toimivat koulujen käytössä.
   Esimerkiksi Turun Kupittaalla, jo vuodesta 2003, halli jaetaan kolmeen teemaan: pomppumaailma, rakentelumaailma ja pallomaailma. Sunnuntait on kilpailutettu urheiluseurojen kanssa ja toimivat näin varainkeruuna yhdistyksille. Turussa hinnaksi sunnuntaisin tulee noin 240 euroa per paikka. Urheiluseurat ovat saaneet pitää paikoissa myös kahviota. Hankkeen alkukustannukset olivat Turun päädyssä noin 30 000 euron tietämillä.
   Tällainen konsepti synnyttää liikkumisen riemua ja tekee siitä luonnollista tulevaisuutta ajatellen. Paikat ovat myös oppimismiljöitä, jossa lapset tekevät itselleen virikkeitä, eikä mitään valmista ole suunniteltu. Lapset luovat itse itsellensä leikit. Perheliikunnan tuottaminen on vaikeaa, mutta tämä konsepti onnistuu siinäkin. Lasten liikunnan ihmemaassa lapset aktivoivat vanhempiaan ja tätä kautta syntyy yhteisöllisyyttä. Palaute on ollut erittäin kannustavaa.
   Esitänkin, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin lasten liikunnan ihmemaan toteuttamiseksi.

Valtuustoaloite 30v-foorumin aikaansaamiseksi

Valtuustomme on ollut pidemmän aikaa huolissaan kansalaisvaikuttamisen passiivisuudesta ja keinojen vähäisyydestä. Varsinkin nuorissa korostuu turhautuneisuus järjestelmäämme kohtaan. Jotta jokainen saisi sanoa sanottavansa ja jopa niin, että mielipiteet kuunneltaisiin ja vietäisiin eteenpäin, tarvitsemme nuorille oman foorumin. Foorumin tarkoituksena on kerätä nuoret aikuiset 30 ikävuoteen asti saman katon alle säännöllisesti ja keskustella ajankohtaisista ja mieltäaskarruttavista asioista liittyen kaupunkiimme ja sen tilaan. Uskon, että kyseinen foorumi synnyttää uudenlaisia innovaatioita yhä paremman Tampereen aikaansaamiseksi. Se myös palauttuisi nuorten uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy suunnittelemaan 30-vee-foorumia niin, että se saataisiin käynnistettyä ensi vuoden alusta.

Tampereella 20.2.2008

Valtuustoaloite kiinteiden ennakkoäänestyspaikkojen saamiseksi korkeakouluihin

On aika kiinnittää suurempaa huomiota nuorten vaisuun äänestyskäyttäytymiseen. Ennakkoäänestys on nuorille ominainen tapa äänestää, kunhan äänestyspaikka sijaitsee mahdollisimman lähellä omaa arkiympäristöä. Korkeakoulujen opiskelijat ovat pidemmän aikaa jo vaatineet kiinteitä äänestyspaikkojan oppilaitoksiinsa. Vaatimus on opiskelija-kaupungissa aiheellinen ja siihen tulee reagoida. Liikkuva ennakkoäänestyspiste on ollut riittämätön keino tavoittaa nuoriso. Kaupungin on oltava valmis satsaamaan nuorten aktivoimiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.
Esitän, että jatkossa vaalien yhteydessä mahdollistetaan kiinteiden ennakkoäänestys-pisteiden saaminen Tampereen korkeakouluihin, ja että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin asian edistämiseksi.

Tampereella 20.2.2008

Valtuustoaloite Tampereen mielenterveyshoitotakuun luomiseksi

Joka viidennellä tamperelaisella on mielenterveyshäiriötä ja lähetteitä kirjoitetaan koko ajan lisää. Erityisryhmänä kaupungin omat työntekijät ovat palvelujen käyttäjinä. Myöskin nuorison oireilu on silmiinpistävää. Mielenterveyspalvelut vaativat lisää hoidon porrastusta eli nimenomaan hoidon alkuvaiheessa tarvitaan satsausta, jotta potilaiden oireilu ei ehtisi mennä liian pitkälle. Kaikille pääterveysasemille tarvitaan oma depressiohoitaja. Tarvetta on myöskin päihdepsykiatrian poliklinikalle erityissairaanhoitoon.
Lakien edellyttämä hoitotakuu maassamme ei kata potilaiden tarpeita. Tampere tarvitseekin oman mielenterveyspuolen hoitotakuun. Tämä tarkoittaa, että potilaat hoidetaan huomattavasti lain edellyttämää aikataulua nopeammin. Aikainen puuttuminen mielenterveysongelmiin parantaa ihmisten elämänlaatua, mahdollistaa työntekemisen ja pitkällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin kaupungille.
Esitänkin, että Tampereen mielenterveyshoitotakuussa kuntalaisen hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kahden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön sekä kuntalaisella on oikeus päästä tarpeelliseksi todettuun hoitoon kahdessa kuukaudessa tarpeen arvioimisesta.

Tampereella 21.1.2008

Valtuustoaloite Paltamon täystyöllisyysmallin seurantaryhmän perustamiseksi

Tampereella työttömyys on yhä liian suuri. Meidän pitääkin pyrkiä uusiin avauksiin työttömyyden nujertamiseksi. Tavoitteeksi on asetettava täystyöllisyys. Paltamossa on kehitelty malli, jolla saavutetaan täystyöllisyys ilman lisäkustannuksia. Ohjelman tavoitteena on saada kaikki työllistymään vapaille markkinoille ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Idea on rakentaa aktiivista työvoimapolitiikkaa nykyisen, osittain passiivisen, työvoimapolitiikan sijaan. Ohjelma tähtää myös siihen, että uusi malli ei ole yhtään kalliimpi kuin vanha, mutta vaikuttavuus on ihan eri luokkaa. Malli on peräisin Saksasta, jossa tulokset ovat olleet lähes yksinomaan positiivisia.
Mallissa työntekijälle ei tule katkoksia toimeentuloon, joten työntekijän turva kasvaa. Jokaiselle työntekijälle tarjotaan tes:n mukainen palkka ja lähtökohta on se, että kukaan ei saa vähemmän rahaa kuin nykyisistä sosiaalietuuksista. Työttömät saadaan työterveyshuollon ja kuntoutuksen piiriin. Malli etsii myös eläkkeellä tekevän työllisyysmahdollisuuksien helpottamista.
Malli säästää Kelan, työttömyyskassojen ja toimeentuloluukun rahoja merkittävässä määrin ja vähentää syrjäytymistä. Tampereen onkin syytä ottaa mallia Paltamosta, joka lisää työllisyyttä ilman lisäkustannuksia. Esitänkin, että Tampereelle perustetaan Paltamon mallin seurantaryhmä, jonka tarkoitus on seurata mallin toteutumista ja kerätä siitä saatuja kokemuksia ja parhaita puolia Tampereen mallin käyttöönottamiseksi ja että vuoden seurannan jälkeen tilanteesta ja toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle.

Tampereella 12.12.2007

Ruoka on tärkeä osa ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Sillä, mitä syömme on suuri vaikutus ympäristömme kuntoon. Meidän onkin tiukemmin sitouduttava lähi- ja luomuruokaan kuljetusmatkojen lyhentämiseksi ja tuotantomenetelmien sopeuttamiseksi paremmin luonnon toimintaan. Myöskin reilun kaupan tuotteet ovat suositeltavia, koska niiden käyttö parantaa mm. sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
   Luonnonmukaisessa maataloustuotannossa keskeistä on, että siinä suositaan uusiutuvia raaka-aineita ja kierrätystä, palautetaan maahan eloperäisiä aineita ja niiden sisältämiä ravinteita. Kotieläintaloudessa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin sekä luonnollisten, lajinmukaisten rehujen käyttöön. Luonnonmukaisessa maataloudessa arvostetaan ympäristön omien toimintojen roolia tuholaisten ja tautien hallinnassa sekä kasvien että kotieläinten terveydenhuollossa. Siinä pidättäydytään käyttämästä synteettisiä torjunta-aineita, väkilannoitteita, kasvuhormoneja, antibiootteja ja GMO-tekniikkaa. Niiden asemesta luomuviljelijät käyttävät monia menetelmiä, jotka vakauttavat ekosysteemejä ja vähentävät saastumista.
   Luonnonmukainen elintarviketuotanto liitetään osaksi kestävän elintarviketalouden tuotantojärjestelmiä ja vaihtoehdoksi perinteisemmille maatalouden tuotantomenetelmille. Vuodesta 1992, jolloin EU:ssa tulivat voimaan luomumaa- ja elintarviketalouden säädökset, ovat tuhannet viljelijät siirtyneet tähän tuotantomenetelmään. Syinä siirtymiseen ovat kuluttajien lisääntyvä tietoisuus ruuan laadusta ja ympäristökysymyksistä sekä luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kasvanut kysyntä.
   Myös kaupungit muuttavat omia kulutus-tottumuksiaan. Esimerkiksi Lundin kaupungissa poliittisella päätöksellä asetettu tavoite luomuelintarvikkeiden käytölle on 40 % vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 2005 luomuelintarvikkeiden osuus oli 10 % kaupungin ruokahankinnoista. Kaikki kaupungin elintarvikeostoja tekevät toimijat ovat vastuussa tavoitteen saavuttamisesta. Kaikissa kouluissa ja esikouluissa sekä myös vanhustenhuollossa tarjotaan yksinomaan luomumaitoa.
   Malmössä tavoitteena on käyttää 20 % luomuelintarvikkeita vuonna 2007. Vuonna 2005 Malmössä käytetyistä elintarvikkeista 11 % oli luomuelintarvikkeita. Kaupungin kaikissa kouluissa tavoitteena on käyttää 100 % luomuelintarvikkeita vuoteen 2012 mennessä. Viime vuonna kouluissa käytetyistä elintarvikkeista neljännes oli luomuelintarvikkeita.
   Esitän, että Tampereen kaupunki laatii ohjelman, jonka avulla Tampereen kaikki julkiset palvelulaitokset, kuten koulut ja vanhainkodit, siirtyvät kokonaan luomuruokaan vuoteen 2012 mennessä.

Valtuustoaloite sosiaalinen luototuksen käyttöönottamiseksi

Sosiaalinen luototus käynnistettiin pilottina kahdeksassa kunnassa, mm. Helsingissä, 1999 syksyllä. Kuntien määrä on lisääntynyt, koska kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Espoossa luototus otettiin käyttöön tämän vuoden alusta.
   Luototuksen tarkoitus on vähentää toimentulotukiluukun väkeä. Sitä ollaan yritetty jo pitkään ja tässä olisi loistava mahdollisuus siihen.
Luoton ennaltaehkäisevä vaikutus näkyy siinä, että pienituloiset tulevat yleensä hakemaan luottoa jo ennen kuin joutuvat ulosottoon. Luotto mahdollistaa sen, ettei velallisen tarvitse hakea toimeentulotukea. Ja rahaa säästyy.
   Jos kuitenkin käy niin, että pienituloinen joutuu ulosottoon, ulosottolaki ei ota huomioon kuntalaisen vuokraa. Laki kuitenkin oikeuttaa vähentämään velallisen seuraavasta palkasta kolmanneksen. Tämä on saanut ihmisiä lopettamaan työnteonsa ja hakeutumaan työttömäksi. Taas lisää kuluja. Sosiaalisen luototuksen kautta esim. Helsingissä ollaan saatu pienituloiset kuntalaiset pysymään töissä. Siksi luotto on myös oiva työllisyydenhoidon väline. Luotolla on myös korjaava vaikutus. Velkaantuminen lisää suuresti riskiä sairastua psyykkisesti ja edistää moniongelmaisuutta. Tämähän maksaa taas pirusti lisää.
Työntekijöiden lisäksi osa opiskelijoista ei saa valtion takausta opintolainalle, joten luotolla turvataan heidän opiskelunsa ja mikä parasta jälleen: ilman toimeentuloluukkua.
   Luoton tarpeettomuutta on perusteltu käytössä olevalla ennaltaehkäisevällä toimeentulotuella. Se on kuitenkin harkinnanvarainen ja suora kulu. Luotto tulee takaisin kaupungille ja lisää ihmisten omatoimisuutta sekä vastuuta itsestään yhteiskunnan avustuksella.
    Jos haluamme, että sosiaali- ja terveyspuolen rahahuolet helpottuvat yhtään, on järkevää korjata kyseinen puute.
   Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaalisen luototuksen käyttöönottamiseksi kaupungissamme.

Valtuustoaloite kierrätyspisteiden saamiseksi asuinpihoihin

Kestävän kehityksen jatkamiseksi meidän on syytä panostaa kierrätyksen tehostamiseen. Vaikka Suomi on kunnostautunut osaltaan, kuten pulloissa, varsin hyviin suorituksiin kierrätysprosenteissa EU:n tasolla, se ei tarkoita, että kaikissa materiaaleissa tilanne olisi läheskään yhtä hyvä. Myös täällä Tampereella kierrätyskulttuuri on yhä hakusessa ja motivaatiota ei lisää keräyspaikkojen vähäisyys. Kierrätystä tapahtuu sitä laajemmin, mitä helpompaa se on. Liian moni pistää vieläkin roskat samaan pussiin ja sillä hyvä. Tampereen kaupungin onkin luotava kerrostalojen ja rivitaloalueiden pihoihin kattavammat kierrätyspisteet yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa. Tämä tarkoittaa kierrätyspisteiden täydentämistä lasi, muovi, metalli ja ongelmajätekeräysastioilla.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 19.09.2007

Valtuustoaloite ensiapukurssin saamiseksi peruskouluihin

Jokaisen ihmisen täytyy osata ensiaputaidot. Tämä vaatii ensiapukurssin järjestämistä kaikille. Oikea aika järjestää ensiapukurssi on peruskoulu ja se myös pitäisi saada kerrata taitojen muistissa pitämiseksi. Esitän, että Tampereen kaupunki mahdollistaa kaikille tamperelaisille peruskoululaisille ensiapukurssin. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 15.8.2007

Valtuustoaloite koiraveron lopettamiseksi

Koiravero on muinainen historiallinen jäänne 1860-luvulta. Koiraverotus on alun perin lukien ollut keino huolestuttavassa määrin levinneen vesikauhun tukahduttamiseksi. Sittemmin koiraverolailla on muun lainsäädännön ohella oma merkityksensä ylläpidettäessä koirakuria.
   Useimmille koiran ylläpitäminen ja hoitaminen on puhdas harrastus, josta on pelkästään kuluja. Suurimmat epäkohdat ovat koiranomistajien keskinäinen epätasa-arvo (joissakin kunnissa koiravero, suurimmassa osassa ei) ja koiranomistajien epätasa-arvo muihin harrastuksiin ja eläimenomistuksiin nähden (muiden lemmikkien omistaminen verovapaata ja muut harrastukset verovapaita). Mitä tulee koiran aiheuttamiin jätöksiin, koiranomistajalla on velvollisuus kerätä ne pois.
   Lisää epätasa-arvoa tuo se, että vain osa maksaa sen. Koiraveroa ei voi myöskään pitää minkäänlaisena haittaverona, koska koirien kustannukset yhteiskunnalle ovat minimaaliset ja vähintään samat kustannukset aiheutuvat muiden lemmikkien omistamisesta ja muusta harrastamisesta. Koiraverosta saatavasta summasta osa menee joka tapauksessa kirjanpito- ja perintäkustannuksien hoitamiseen sekä tarkastuksiin.
   Koiraverolain 1 §:ää on muutettu vuonna 1991 siten, että kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Esitänkin, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy toimiin koiraveron poistamiseksi.

Valtuustoaloite liikuntakannustinjärjestelmän luomiseksi kaupungin henkilöstölle.

Helsingin Sanomien aloittama läskisota on erittäin ajankohtainen huolenaihe maassamme. Jo pelkästään diabeteksen aiheuttamat kustannukset tulevat kasvamaan runsaasti tulevaisuudessa. Suurin keino vähentää elintapasairausten riskiä on liikunnan lisääminen. Esitänkin, että Tampereen kaupunkin laatii henkilöstölleen kannustinjärjestelmän, joka palkitsee liikkumisesta. Tämä koskee muun muassa nimenomaan työmatkoja. Kaupunki toimisi näin myös hyvänä esimerkkinä yksityiselle sektorille liikuntaan kannustamisessa.

Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy toimen-piteisiin aloitteen toteuttamiseksi.

Valtuustoaloite kenttien hoidon siirtämiseksi takaisin liikuntatoimelle

Pari vuotta sitten tehtiin päätös, että isoimmat nurmi- ja hiekkakentät ja 15 kaukaloa siirretään liikuntatoimelta yhdyskuntapuolen hoidettavaksi. Palvelujen siirron takana oli se, että hintaa saataisiin laskemaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Siirto aiheutti sen, että vuonna 2006 palvelu maksoi lähes 300 000 euroa enemmän kuin vuosi aikaisemmin.
   Liikuntatoimella on paremman koneet hoitaa kyseiset palvelut kuin yhdyskuntatoimella, liikuntatoimen henkilöstö koki arvonmenetyksen pakkosiirron takia ja sisäinen laskutus on kasvattanut hintoja. Kyse on rahasta, joka laskutetaan kaupungin sisällä. Kun liikuntatoimi joutuu maksamaan palveluista isomman hinnan, se on pois heidän muusta toiminnastaan eli käytännössä kuntalaisilta.
   Jotta jatkossa palvelut parantuisivat nimen omaan kuntalaisten näkökulmasta ja, että joustavuus kasvaisi palvelua suoritettaessa sekä hinnat laskisivat esitän, että kenttien hoito siirrettäisiin takaisin liikuntatoimelle.
   Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valtuustoaloite kulttuuribussin saamiseksi Tampereelle

Ihmiset tarvitsevat kulttuuria, mutta vähäinen aika usein estää sen saamisen. Ihmiset tarvitsevat opastusta vieraassa kaupungissa, mutta turistibussit ovat kalliita. Siksi olisikin järkevää kehittää sekä kaupunkilaisia, että turisteja palveleva bussilinja kevät, kesä ja syksy -ajalle, jonka reitti sisältäisi kaikki museot, osan gallerioista ja kulttuurikohteistamme. Bussilinja voisi olla ilmainen ja kaikkien käytettävissä. Näin museomme saisivat lisäkävijöitä ja sitä kautta resursseja, kuntalaisemme voisivat paremmin ja turistit olisivat tyytyväisiä ja tulisivat uudestaankin kaupunkiimme.
Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 13.12.06

Valtuustoaloite Pyhäjärven puhdistamiseksi

Pyhäjärven vedenlaatu on heikko. Esimerkiksi fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat noin kaksinkertaisia luonnontilaan verrattuna. Happi on kulunut loppuun useiden Pyhäjärven syvänne-alueiden pohjalta, mikä on omiaan lisäämään rehevöitymistä. Lisäksi Tampereen lähivesissä on havaittu korkeita PCB- ja elohopeapitoisuuksia. Lasten uimarannoilla eri puolilla Pyhäjärveä oli kesän 2006 aikana erittäin runsaasti sinilevää. Lisäksi Pyhäjärven syvänteitä ei ole tutkittu sitten 1960-luvun, joten tarkkaa tilannetta ei edes tunneta. Pyhäjärvellä on terveysvaikutusten lisäksi vaikutusta muun muassa vesiliikenteeseen, kalastukseen, virkistyskäyttöön, luonnon moni-muotoisuuteen, matkailuun ja imagoon.
Esitän, että Pyhäjärven syvänteet päivitetään 2000-luvulle tutkimalla ne pikaisesti, että jäteveden puhdistamojen ylijuoksutukset lopetetaan ja, että Tampereen kaupunki tehostaa ympäristöneuvontaa Pyhäjärven osalta kuntalaisille ja Pyhäjärvi-kunnille. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 22.11.06

Helmikuussa 2003 Tampereen kaupunki lopetti musiikkiterapian huostaanotetuilta lapsilta sekä huumevieroituksessa olevilta äideiltä. Tehokkaaksi ja paljon kehuja saaneeksi keinoksi koettu musiikkiterapia maksoi kaupungille vuodessa noin 17 000 euroa. Tämä terapia toimi yhteisöllisenä tekijänä vaikeita aikoja elävien lasten elämässä ja antoi heille keinon toteuttaa itseään ja hankkia ystäviä. Muutamassa vuodessa olemme onnistuneet kaksinkertaistamaan huostaanotettujen määrän. Vuonna 2003 kaupunki esitti musiikin yksilöterapiaa ryhmäterapian tilalle, jota sitäkään ei ole toteutettu. Sen lisäksi yksilöterapia tulee monin verroin kalliimmaksi kuin ryhmäterapia eikä sisällä sosiaalista vaikutusta. Musiikkiterapia on kuntoutusmuotona erittäin kannatettava ja esitänkin, että kaupunki palauttaa musiikkiryhmäterapian kuntoutusmuodokseen mahdollisimman pian.
Esitän, että kaupunkinhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 25.10.06

Valtuustoaloite Tkl:n opiskelijoita syrjivän tukipolitiikan lopettamiseksi

Tkl, kuten kaikki tiedämme, antaa opiskelijoille alennusta matkahinnoista. Järjestelmässä on kuitenkin yksi ongelma. 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös saadakseen opiskelija-alennuksen. Koska opintotukikuukausia on vain 55 kappaletta, löytyy joukostamme opiskelijoita, jotka opiskelevat ilman opintotukea. Eli nämä ihmiset ovat vielä huonommassa asemmassa kuin perusopiskelijat. Tähän kun lisätään se, että Tampereen toimeentulotukijärjestelmästä on tehty opiskelija-vastainen, niin osa opiskelijoista ei saa miltään luukulta rahaa. Siltikin Tkl:n luukku on valmis olemaan antamatta opiskelija-alennusta näille opiskelijoille. Näin ei menettele esimerkiksi Matkahuolto eikä VR.
Esitän, että Tkl ei jatkossa enää vaadi opintotukipäätöstä opiskelija-alennuksen saamiseksi, vaan alennuksen saamiseksi riittää se, että on opiskelija. Opintotuki ei voi olla kriteerinä bussimatkojen alennuksiin kun on kyse opiskelijoista. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valtuustoaloite Pispalan nykytaiteen keskuksen säilyttämiseksi

Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n hallinnoima Pispalan nykytaiteen keskus järjesti Hirvikatu 10:ssä sijaitsevassa kulttuuritilassa kesän 2006 aikana elokuun loppuun mennessä yli 20 tapahtumaa, joista kuusi on ollut esillä paikallisessa lehdistössä.
Tapahtumatarjonta on ollut sisällöltään rikasta; ohjelmalistasta löytyy niin kirjallisuusilta lapsille ja kansalaisaktivismia esittelevä videonäytös kuin kansainvälinen performanssitapahtuma ja monikulttuurinen saunailtakin. Tapahtumia on
järjestetty yhteistyössä tamperelaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, toimintaa on rahoitettu tukikonsertein, teos- ja omakustannemyynnillä sekä apurahalla. Tapahtumat ovat
herättäneet kasvavaa kiinnostusta sekä Tampereen alueella, että valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.
    Pispalan nykytaiteen keskus sijaitsee tällähetkellä vuokratiloissa kaupungin omistamassa kiinteistössä Tahmelassa, Pispalan kirjastotaloa vastapäätä vanhassa asuinkäyttöön noin
vuonna 1920 rakennetussa puutalossa. Rakennus on hyvä- kuntoinen ja tilat ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi ottaen huomioon käytön monipuolisuuden ja
laajuuden. Rakennuksessa on yhteensä 3 kerrosta joista kahdessa toimii Pispalan nykytaiteen keskuksen galleria vaihtuvine taidenäyttelyineen, pohjakerroksessa sijaitsevat työskentelyyn ja kokoontumiseen käytetyt tilat. Pispalan kulttuuriyhdistys on
kunnostanut sekä varustanut taloa omilla varoillaan. Vuokrasopimus on määräaikainen ja päättyy vuoden 2006 syyskuun lopussa, johtuen osaltaan kaavamuutoksesta n.o 8114 jonka perusteella tontti aiotaan muuttaa yhteiskäytöstä asuinkäyttöön soveltuvaksi. Koska toiminta talolla on vakiintunut ja tilat ovat osoittautuneet enemmän kuin tarpeellisiksi,
on Pispalan kulttuuriyhdistyksen tavoitteena saada vuokra- sopimusta jatkettua toistaiseksi kunnes tilanne kaavamuutoksen osalta on selvinnyt.
    Tulevaksi syksyksi ja talveksi on suunniteltu muun muassa seuraavaa toimintaa: Maisemamaalauskurssi maahanmuuttajille yhteistyössä Global Villagen kanssa, maalauskurssi lapsille, elokuvanäytäntöjä, käsitetaideluento- ja keskustelusarja, runokurssi ja peli-iltoja. Lisäksi erilaiset järjestöt ovat olleet kiinnostuneita pitämään kokouksia tiloissamme.
   Lisäksi on syytä mainita, että muun muassa Pispalan kumppanuusprojekti ja Kirjastoyhdistys ovat antaneet täyden tuen Hirvikadun toiminnalle.
   Koska toiminta on näin laajaa ja jatkuvasti kasvavaa, esitän, että vuokrasopimusta jatketaan myös syyskuun jälkeenkin. Esitän myös, että talo (Hirvikatu 10) ja viereinen tontti säilytetään julkisessa käytössä.
   Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 6.9.06

Valtuustoaloite pelastushelikopterin saamiseksi Pirkanmaalle

Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi pelastushelikopteria, kuudella eri alueella. Suomesta on vain yksi alue kattamatta ja se on Pirkanmaa. Kyseisten alueiden kuntalaisilla on noin 95 prosentin kannatus pelastushelikopterin toiminnalle ja lähisairaanhoitajapiirit ovat näiden toiminnan tukijoina ja puolesta. STM:n mietinnön mukaan Suomessa pitää olla 7 kopterikuntaa, seitsemäs on Tampere ja Pirkanmaan alue.
Ray lähtee tukemaan toimintaa 60%:lla heti kun Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri sitoutuu kustantamaan lääkinnälliset kustannukset. Lisäksi helikopterin rahoituksesta on kerättyä telemarkkinoinnilla 20 prosenttia ja operatiivisilla tuotoilla (kuljetukset, etsinnät, sammutukset) 15 prosenttia, joten sairaanhoitopiirin osuus jäisi noin 5 prosenttiin.
Toimintaan voitaisiin saada aluepelastuslaitokselta lentoavustajat. Lisäksi pakettiin kuuluu maayksikkö, joka poistaisi päivystävän lääkärin puutteen, jota ei Tampereelta löydy tällä hetkellä, sekä ensihoidon kulttuuriin saataisiin huima parannus kun hoitajat oppisivat kentällä lääkäriltä kuinka missäkin
tapauksessa pitää toimia. Kun toiminta alkaa, saadaan mukaan
myös PIRAMkin koulutuslinjalta opiskelijoita eli tulossa olisi myös ammattikorkeakoulu-yhteistyötä, joka varmaankin myös lisää kiinnostusta tälle linjalle.
   Tarkemmin budjetti on Ray 1 600 000, telemarkkinointi 600 000, operatiiviset 500 000, yhteistyömuodot 350 000, tuotemyynti 250 000, yhteensä 3 300 000.
    Koneen lentoalue kattaa 850 000 ihmistä ja lähtöjä vuodessa on 1800. Lisäksi hätäkeskusuudistus lisää lähtöjä 40 prosentilla.
Pelastushelikopteri ei voi lentää ennen sairaanhoitopiirin hyväksyntää.Tämä taas vaatii Tampereen kaupungin hyväksynnän. On arvioitu, että vuodessa kopteri pelastaisi n.70 henkeä, sellaisia, jotka muuten olisivat kuolintapauksia. Mielestäni tällainen määrä ihmishenkiä on sen verran suuri
asia, että asiaan pitää panostaa.
   Lisäksi pitää mainita, että tällä hetkellä Tampereella ei ole yhtään ympärivuorokauden päivystävää ambulanssilääkäriä.
Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa myönteisen kannan pelastushelikopteriin ja neuvottelee sairaanhoitopiirin ja Länsi-Suomen Pelastushelikopterintuki ry:n kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa Ray:n mukaantulon ja pelastushelikopterin käyttöönoton.
   Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valtuustoaloite pormestarikansanäänestyksen mahdollistamiseksi

Nykyisen kunnallislain mukaan pormestarin valitsee kunnanvaltuusto. Mallia on perusteltu mm. sillä, että valtuutetut ovat jo saaneet äänestäjiltä mandaatin kunnan asioiden hoitamiseen ja valtuuston valitessa pormestarin pienennetään
riskiä, että kunnan päätöksenteko vaikeutuu pormestarin ja valtuuston välisen kiista takia.

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Suomessa kansa valitsee suoraan kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, ja presidentin valinnassakin on siirrytty valitsijamiesjärjestelmästä suoraan kansanvaaliin. Demokratiassa lähdetään siitä ajatuksesta, että kansalaiset tietävät itse parhaiten, kuka heidän arvojaan edustaa parhaiten.

Siksi haluammekin, että jo kahden vuoden päästä seuraava pormestari voidaan valita kansanäänestyksellä. Kansanvaali toivottavasti lisää kaupunkilaisten kiinnotusta yhteisiin asioihin ja saattaa nostaa äänestysaktiivisuutta.

Kansanvaali edellyttää kunnallislain muuttamista. Nykyisen pormestarimallin mahdollistava lainmuutos tehtiin Tampereen kaupungin aloitteesta, joten kaupunki voisi edelleen olla aloitteellinen pormestarimallin demokratisoimisessa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kaupunki esittää kunnallislain muuttamista kuvatulla tavalla.

Valtuustoaloite musiikkipainotteisuuden lisäämiseksi kouluissa

Niin kuin jo yleisesti tiedossa on, musiikki siinä missä muutkin
taiteet parantavat kouluissa oppilaiden muita arvosanoja. Ne lisäävät keskittymiskykyä, kehittävät soveltavuutta ja luovuutta sekä antaa motivaatiota. Siksi olisikin järkevää lisätä tällaista opetusta kaupungissamme.
   Tampereen musiikkiluokilla opiskelevien määrä jää selvästi muiden Suomen suurien kaupunkien taakse. Ala-asteella olevia on noin 11 200 ja heistä vain 300 eli 2,7 prosenttia käy musiikkiluokkaa. Esimerkiksi Vantaalla vastaava määrä on 4,3 %, Oulussa 4,7 % ja Hollolassa 6,4 %.
   Musiikkiluokkapaikkojen määrä on pidetty alhaisella tasolla, koska joidenkin tahojen mukaan on ollut vaikeuksia täyttää paikat. Mielestämme tämä on tiedotuksen puutetta ja siihen tuleekin jatkossa panostaa huomattavasti enemmän.
   Musiikkiluokat eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu asiassa. Toinen tilannetta parantava tekijä on musiikkipainotteisuuden lisääminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluihin resursoitaisiin tarvittavat istrumentit ja toteutettaisiin opetusta kouluajan lisäksi kouluajan ulkopuolella esimerkiksi kerhomuotoisena.
   Ja vielä tuloksia musiikkitieteilijä Hans Günther Bastianin
tutkimuksesta, joka kesti kaiken kaikkiaan yli kahdeksan vuotta.
Tutkimusta suunnittelemassa ja sen tuloksia analysoimassa oli useita psykologeja ja musiikkipedagogeja. Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2000 686-sivuisena kirjana Musik(erziehung) und ihre Wirkung. Eine Langzeitstudie an Berliner Grundhochschulen (2000 Schott Musik International, Mainz. ISBN 3-9757-0426-X).
   Bastianin työryhmän tulokset olivat monilta osin suorastaan
sensaatiomaiset. Soittoharrastusten positiivinen vaikutus näkyy
erityisen selvänä ensinnäkin lasten sosiaalisen kyvykkyyden
kehittymisessä. Ensimmäisellä luokalla noin kaksi kolmasosaa sekä tutkimusryhmän että vertailuryhmän lapsista suhtautui torjuvasti yhteen tai useampiin luokkatovereistaan tyyliin ?tuosta koululaisesta en pidä?. Tämä torjuva asenne joihinkin koulukavereihin väheni musiikkipainotteisissa luokissa tasaisesti koko tutkimusjakson aikana.
   Sen sijaan soittoa harrastamattomien lasten keskuudesssa
sellaisten lasten osuus, joita ei hyväksytty joukkoon, pysyi
tutkimusjaksona aikana tasaisesti muuttumattomana. Esimerkiksi 4. kouluvuoden jälkeen 62 prosentilla musiikkiluokan lapsista ei ollut enää yhtään sellaista luokkatoveria. josta he olisivat sanoneet "tuosta luokkatoverista en pidä". Vertailuryhmässä tämä luku oli neljän vuoden jälkeen puolta pienempi, eli vain 34% näiden luokkien lapsista hyväksyi kaikki muut luokka-toverinsa.
   Siten musiikkiluokissa oli tutkimusjakson lopulla selvästi
vähemmän muiden lasten luokkayhteisöstä syrjäyttämiä ja kouluyhteisöön vain vaikeasti sopeutuvia lapsia kuin soittoa harrastamattomissa luokissa.
   Musisointi ja yhteissoitto näyttävät kehittävän suuresti lasten
sosiaalisia taitoja. Soittavilla lapsilla oli kypsempi sosiaalinen
arvostelukyky, he kykenivät ottamaan paremmin opikseen kokemuksistaan, ja he pohtivat kypsemmin sosiaalisia syys-seuraus-yhteyksiä, he tulivat suvaitsemaisemmiksi ja he kykenivät paremmin selviytymään arkipäivän eri ristiriitaisista tilanteista.
   Laajennettu, soittoa sisältävä musiikinopetus tarjoaa myös
myönteisen keinon kohdata ja hallita sitä väkivaltaisuutta, jota
esiintyy yhteiskunnassa. Musisointi vähensi koululasten aggressioita ja varsinkin hallitsemattomia aggression purkauksia. Berliinin tutkimuksen eräs kommentoija ilmaisi tämän tuloksen iskulauseella: "Se joka musisoi, ei heittele palopommeja." Virkaanastujaispuheessaan vuonna 1998 Saksan sisäministeri Otto Schily totesi tutkimuksesta vaikuttuneena, että "se joka sulkee musiikkikouluja, vahingoittaa (maan) sisäistä turval-lisuutta."
   Yhtä mullistavat vaikutukset soitonopiskelulla on älykkyyden
kehittymiseen. Jo peruskoulun 1. luokan 6-7-vuotiailla lapsilla
todettiin selvä syy-yhteys soitonharrastuksen ja älykkyyden kehityksen välillä. Mitä pidemmälle soittoharrastus eteni, sitä enemmän kohosi samalla yleinen älykkyysosamäärä.
   Erot tutkimusryhmien lasten älykkyyden kehittymisessä olivat
suurimmillaan 8-10 vuotiaiden lasten kohdalla. Neljän vuoden
tutkimusjakson jälkeen musiikkia harrastamattoman vertailuryhmän keskimääräinen älykkyysosamäärä oli 105, kun taas musisoivien lasten keskuudessa älykkyysosamäärä oli kohonnut keskimäärin 111:een. Lähtökohtatilanne oli siis molemmilla ryhmillä sama.
   Ne jo koulunkäyntinsä alussa sosiaalisesti torjutut ja
syrjäytyneet lapset, joiden älykkyysosamäärä oli alle keskitason,
hyötyivät kaikkein selvimmin laajennetusta musiikinopetuksesta. Tämä on Hans Günther Bastianin mukaan hänen tutkimuksensa yksi merkittävimmistä tuloksista. Koulujen oikeanlainen, soittoa sisältävä musiikinopetus näyttäisi olevan siis parasta mahdollista
sosiaalipolitiikkaa! Musiikki, soittaminen ja musiikkikasvatus voivat ajan mittaan parantaa ratkaisevasti kodeissaan ja asunympäristössään alunperin heikommat henkis-sosiaaliset lähtökohdat saaneiden lasten kykyjä sijoittua ja pärjätä yhteiskunnassa ja kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi.
   Laajennettu musiikinopetus kehittää myös lasten keskittymiskykyä. Musisoivien lasten joukossa oli vähemmän heikkoja tai hyvin heikkoja keskittymissuorituksia.
   Lisäksi musiikin harrastaminen vaikutti suoraan lasten luovuuteen. Lasten "musikalisoiminen" näyttää antavan hyvät eväät sille. että heistä kasvaa ennakkoluulottomammin ajattelevia, idearikkaita aikuisia.
   Tutkimuksen mukaan kummankin tutkimusryhmän lapset kykenivät melko hyvin kohtaamaan ja käsittelemään ahdistustilojaan peruskouluaikanaan. Erona oli kuitenkin se, että koulunkäynti ja ehkä myös kouluympäristö näytti vähitellen lisäävän musiikkia harrastamattomien lasten ahdistuneisuutta. Musisoivien lasten lasten ahdistuneisuus sen sijaan
ei peruskouluvuosien aikana kasvanut. Huolimatta soitonharjoittelusta ja julkisista esiintymisistä soittavat lapset eivät kokeneen myöskään aikaisempia suurempia suorituspaineita ja tulleet tästä syysti neuroottisemmiksi ja sisäisistä jännitysoireista kärsiviksi.
   Tutkimuksen yksi sensaatiomainen tulos koski myös yleistä
koulumenestystä. Soitonopiskelu nimittäin paransi lasten
koulusuorituksia kaikissa aineissa, ennen kaikkea matematiikassa,
geometriassa, äidinkielessä ja vieraassa kielessä.

Esitämme, että Tampereen kaupunki nostaa musiikki-painotteisuuttaan siten, että se sisällytetään kaikkien koulujen, ala-asteelta aina toiselle asteelle asti, ohjelmistoon niin, että kaikilla kouluilla on riittävä määrä instrumentteja ja opetusta pystytään yhteistyönä muiden musiikkioppilaitosten kanssa antamaan myös koulu-ajan ulkopuolella. Osallistua pitää saada testeittä ja se ei saa olla tulotasosta riippuvaista.
   Esitämme, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Aloitteen tilanne: Virkamiesten käsittelyssä.

Aloite 1:
Valtuustoaloite koulu- ja työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi

Koulu on yhteisö, jossa kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toistensahyvinvointiin, ja jossa myös eletään ja opitaan sosiaalista yhteiselämää. Siksi koulukiusaaminen ei ole vain häiriö, vaan se uhkaa koulun sosiaalista perustehtävää. Sama pätee myös työpaikoilla.

Kiusaamistapaukset ovat yleensä pitkään jatkuvia ja usein aikuisilta näkymättömiin jääviä tapahtumia. Ne saattavat kestää useita kuukausia, jopa vuosia ennen kuin ne tulevat ilmi. Opettajilta vaaditaan erityistä taitoa ja halua nähdä kiusaamiseen liittyvät ongelmat. Lapset ovat usein itse niin kovan paineen alla, että he eivät uskalla tai osaa tuoda ongelmaa ilmi. Opettajan ammatilliseen eettiseen velvollisuuteen kuuluu vastuunotto sekä kiusaamisen kohteeksi joutuneista että kiusaajista.

Tutkimuksien mukaan noin joka viides lapsi tuntee tulevansa kiusatuksi. Aikuinenkin voi joutua koulukiusaamisen kohteeksi, eli oppilaat saattavat kiusata opettajaansa. Tällöin lapset useimmiten liittoutuvat ryhmäksi ja opettajalta vaaditaan taitoa tilanteiden hallitsemiseksi. Joskus opettaminen saattaa muodostua opettajalle todelliseksi ongelmaksi ja ahdistuksen aiheeksi. Pojat joutuvat tyttöjä useammin kiusatuksi. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuvat usein ominaisuuksiltaan selvästi ryhmästä poikkeavat. Tämä ei kuitenkaan ole sääntö.

Kiusaamistapauksiin on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääse kärjistymään. Varhainen puuttuminen myös piileviin kiusaamistapauksiin on opettajan työn keskeinen eettinen velvoite.

Myös työpaikoilla kiusaaminen on yleistä ja turhan piilossa keskustelusta kulttuurissamme. Kiusaamisesta johtuvat usein psyykkiset oireilut voivat jatkua näin koulun ja työn kautta pahimmillaan koko elämän.

On huomattava, että jokainen kiusaamistapa on oire yksilön ja sitä kautta yhteiskunnan pahoinvoinnista.

Alustuksen pohjalta esitän, että Tampereen kaupunki vaatii jokaista koulua, sisältäen peruskoulun lisäksi myös korkeammat koulutusasteet aina yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin asti, liittämään opetussuunnitelmaansa koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen ja estämiseen tähtäävän toimintamallin sekä tiedottamaan siitä sekä oppilaille, henkilökunnalle että huoltajille. Tämän lisäksi Tampereen kaupungin tulee laatia omalle henkilökunnalleen toimintamalli työpaikkakiusaamisen estämiseksi. Esitän, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 22.2.2006

Aloite 2:
Valtuustoaloite yksityisautoilun kieltämiseksi Hämeenkadulla

Yksityisautoilu on jatkuvassa kasvussa Tampereen alueella. Siksi kaupungin pitää reagoida asiaan vahvasti. Yksityisautoilu Hämeenkadulla on tarpeetonta ja vastoin kaupunkilaisten tahtoa. Hämeenkadulla ei nimittäin ole juurikaan esimerkiksi parkkipaikkoja, sitä käytetään ainoastaan läpikulkuun. Bussit ja taksit saavat toki kulkea edelleenkin Hämeenkadun mukulakiviä pitkin.

Yksityisautoilun kieltämisellä Hämeenkadulla lisäisi julkisen liikenteen houkuttelevuutta yksityisautoiluun nähden, vähentäisi liikenteen melua ja pakokaasuja keskustassa, mahdollistaisi kevyen liikenteen painottamisen lisäämisen, esimerkiksi pyöräilykaistan lohkaisemisen ajoradasta, parantaisi julkisen liikenteen sujuvuutta Hämeenkadulla ja lisäisi keskustan ilmapiirin viihtyisyyttä.

Yksityisautoilun kieltäminen ei estäisi poikkiliikennettä Hämeenkadulla eli kadun saisi toki ylittää poikkikatuja kulkevat autot. Keskusta on tehty autottomaksi monessa kaupungissa Euroopassa, lähin esimerkki Jyväskylä, ja on todistettu, että se ei ole vaikuttanut elinkeinoon negatiivisesti. Päinvastoin, liikkeet ovat kasvattaneet suosiotaan kävelypainotteisuuden lisäännyttyä.

Keskusta on tehty ihmisille ei autoille. Toimikaamme myös sen mukaan.

Esitän, että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin Hämeenkadun joukkoliikennekadun mahdollistamiseksi.

Tampereella 22.3.2006

Aloite 3:
Valtuustoaloite siirtymisestä ilmaiseen joukkoliikenteeseen

Tampere on kärsinyt alhaisista ja pienenevistä joukkoliikennematkustajmääristä jo pitkään. Ainoa tehokas keino lisätä joukkoliikenteen matkustajia on poistaa maksut. Konsernituen kanssa on pihtailtu aivan liian kauan. Tämä myös helpottaisi juurikin vähävaraisten toimeentuloa ja toimisi samalla sosiaalipolitiikkana.

Tällä hetkellä Tampereella 80 prosenttia, eli 21 miljoonaa euroa,TKL:n tuloista tulee asiakkailta. Nämä asiakkaat ovat pääasiassa palkkataulukon alapäässä olevia. Eikö Tampereen pitäisi juurikin mahdollistaa heikompiosaisten hyvinvointi ja palvelut? Joukkoliikennemaksut tuntuvat kovimmin pienituloisimpien lompakossa. Ne siis toimivat regressiivisenä verotuksena: kun hinta on jokaiselle sama, pienituloinen maksaa samasta palvelusta suuremman osuuden tuloistaan. Onko joukkoliikenne sittenkin rikkaiden etujen palvelemista? Jos kaupungin joukkoliikenne rahoitettaisiin kokonaan verovaroin, kuntalaiset maksaisivat joukkoliikenteen ylläpitämisestä kohtuullisessa suhteessa tuloihinsa.

Maarianhaminassa bussien käyttö yli kaksinkertaistui maksujen poistuttua. Ilmainen paikallisliikenne on arkipäivää monella paikkakunnalla Ruotsissa. Hollannissa ja Saksassa opiskelijat ja eläkeläiset saavat eri tavoin matkustaa ilmaiseksi.

Ilmainen joukkoliikenne houkuttelee autoilijoita pois ruuhkista ja säästää rahoja lisäteiden rakentamiselta. Täten vapautuvat valtion varat voitaisiin käyttää joukkoliikennetukeen kunnille.

Tukholmassa tehdyn tutkimuksen mukaan ylivoimainen enemmistö Tukholman asukkaista voittaisi rahallisesti, jos kaupungin joukkoliikenne rahoitettaisiin kokonaan verovaroin. Joukkoliikenne on yksi kunnan peruspalveluista. Sen pitää kuulua kaikille.

Ja vielä lopuksi hieman taloudellista informaatiota. Tkl:n vuosibudjetti on noin 28 miljoonaa euroa. Näistä 14 miljoonaa on henkilöstökustannuksia varikko mukaan huomioiden, poistoja 3 miljoonaa ja investointeja 3 miljoonaa. Oletetaan, että matkustajamäärä kaksinkertaistuu. Tällöin henkilöstöä ja busseja tarvitaan noin kaksinkertainen määrä. Kaksinkertaistetaan myös poistot. Tulokseksi saadaan, että Tkl:n uusi vuosibudjetti on noin 50 miljoonaa. Kun muistetaan, että esimerkiksi pikaratikan arvioitu kustannus on 250 miljoonaa, tulee ilmainen bussiliikenne noin VIISI KERTAA halvemmaksi.

Esitän, että Tampereen kaupunki valmistelee ohjelman, joka mahdollistaa siirtymsen ilmaiseen joukkoliikenteeseen ja että Tampereen kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tampereella 22.3.2006