Untitled Document

Joonas Lepistö tunnetaan Tampereella varakansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna, rocklaulajana ja joka paikkaan ehtivänä kulttuuripersoonana. Hänen uusin tempauksensa on kuukausittainen kulttuuriklubi, joka kokoaa Klubille niin muusikkoja, poliitikkoja kuin kaupunkilaisiakin keskustelemaan ja nauttimaan musiikista.

Ensimmäisen kulttuuriklubin vieraina olivat Lovexin Theon ja Jann Wilde. Mitä sanottavaa poppareilla on yhteiskunnasta ja kaupungista?

"Olen sitä mieltä, että suuri osa päättäjistä on syrjäytynyt tavallisen ihmisen arjesta, ja kaduntallaajat ovat monessa suhteessa parempia asiantuntijoita kuin päättäjät. Päättäjien tehtävänä on kuunnella ja viedä eteenpäin kansalaisten sanomaa. Yhteiskuntaa pitäisi rakentaa enemmän alhaalta käsin, ruohonjuuritasolta."

"Eräs ystäväni, joka ei seuraa politiikkaa, soitti äskettäin. Hän kertoi kuulleensa minun olevan siinä pisteessä, että jos joku demari "tekee Kanervat", pääsen eduskuntaan. Hän oli aivan innoissaan asiasta. Ehkä siis huumorimielessä toivoisin, että meidän puolueessamme otettaisiin mallia Kanervasta. Tulisi pölyt pyyhittyä nurkista. Eduskunnassa monella on suhteita, mutta ne eivät tule julkisuuteen samalla tavalla kuin Kanervan tapaus. Valta viehättää."

Jos joku demariedustaja astuisi nyt syrjään, ja sinä lähtisit eduskuntaan, välttyisitkö kiusauksilta?

"Olen sinkku ja saan tehdä ihan mitä haluan! Jos seurustellaan, pitää tietysti olla uskollinen."

"Demareilla on mahdottomasti saavutuksia yhteiskunnassamme, joita pidetään nykyään itsestään selvyyksinä. Ennen vaaleja kaikki puolueet koettavat olla demareita. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on arvomaailmaltaan sosialidemokraatteja. Esimerkiksi ilmastonmuutos on haaste, johon vastaamiseen SDP:llä on parhaat edellytykset."

Mitkä ovat olleet demarien konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

"Paikallistasolla olen tehnyt aloitteen Tampereen ilmastostrategiasta, jossa määritellään, mitä kaupunki tekee viidenkymmenen vuoden sisällä ja miltä se näyttää viidenkymmenen vuoden kuluttua. Aloite meni yksimielisesti läpi valtuustossa. Olen tehnyt aloitteen paremman kierrätysjärjestelmän saamiseksi Tampereelle. Olen myös esittänyt bussiliikenteen muuttamista ilmaiseksi. Se tulisi TKL:n mukaan viisi kertaa halvemmaksi kuin ehdotettu pikaraitiotie – ei sillä, että en kannattaisi raideliikennettä. Vihreät ja porvaripuolueet ovat vastustaneet Tampereella muun muassa ehdottamaani autotonta Hämeenkatua. Sosialidemokraatit ovat se oikeasti vihreä puolue."

Vihreät vaikuttavat myyneen monia periaatteitaan, mutta samaa voi sanoa demareista. Puolue on omaksunut samat uusliberalistiset opit kuin lähes kaikki muutkin.

"Minun on vaikea ottaa vastuuta siitä, mitä viisi–kuusikymppiset miehet ovat tehneet viime eduskuntakaudella. Virheitä on tehty, mutta ne eivät ole uuden sukupolven vastuulla."

"Sosiaali- ja terveyspuolen jonojen poistamiseen. Keskittyisin eritoten mielenterveyspalveluiden parantamiseen, sillä joka viides tamperelainen kärsii mielenterveysongelmista. 18–35-vuotiaiden miesten yleisen kuolinsyy Suomessa on itsemurha. Käyttäisin rahaa myös joukkoliikenteeseen, ja pienentäisin luokkakokoja."

"Tampere on rikas kaupunki, ja mainitsemiini palveluihin olisi mahdollista käyttää rahaa nytkin. Harrastamme valtuustossa alibudjetointia, että saamme budjetit näyttämään paremmilta kuin ne oikeasti ovat. Todellinen kustannusten nousu näkyy vasta kuukausia myöhemmin, kun teemme lisätalousarvion. Uusi keino kerätä rahaa olisi kiinteistövero rakentamattomille tonteille – se nopeuttaisi tonttikauppaa ja rakentamista. Tällä hetkellä kyseinen vero on nolla prosenttia. Sosiaali- ja terveyspuolella on myös niin, että ennaltaehkäisevään työhön käytetty raha tuo säästöä korjaavalta puolelta. Korjaaminen on aina kalliimpaa."

Yhtyeesi Essentia on lähdössä Euroopan-kiertueelle. Miten rockunelmat ja politiikka sopivat yhteen?

"Se riippuu elämäntilanteesta. Elämässä pystyy tekemään mitä haluaa, kyse on vain aikatauluista. Uskon pystyväni tekemään sekä päätöksiä että musiikkia."

Kasvosi ovat paljon esillä Tampereella niin politiikan, yhtyetoiminnan kuin kulttuuritempaustesi puolesta. Pelkäätkö koskaan, että julkisuus kääntyy itseään vastaan?

"Olen ollut valtuustossa vuodesta 2004 asti, ja sinä aikana Aamulehti on siteerannut puheitani muistaakseni kaksi kertaa. Pyörin toki paljon kaupungilla, ja olen kaupunkilaisten tavoitettavissa. Jos ärsytän jotakuta, ainakin tekoihini reagoidaan. Eräs tunnettu muusikkoystäväni kertoi minulle juuri pitäneensä minua aikaisemmin ärsyttävänä jokapaikanhöylänä, mutta sitkeyteni lopulta voitti hänet puolelleni. Se oli mukavasti sanottu."

Opetusministeriön vaalijulkaisun haastattelu:

Päättämisen ammattilainen

Joonas Lepistö ei taida olla ihan perinteinen poliitikko, monen vuoden politiikkakokemuksestaan huolimatta. Tampereen kaupunginhallituksessa istuva nuorimies oli aikoinaan Suomen toiseksi nuorin kunnanvaltuutettu.
– Kyllästyin siihen, kun kaverini valittivat milloin mistäkin. Päätin, että jos ei kukaan muu tee asioille mitään, niin minä sitten teen. Hakeuduin oppilaskuntatoimintaan ja sitä kautta minut valittiin 18-vuotiaana Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon, kertoo Lepistö.
Tampereelle muutettuaan Lepistö on jatkanut nousujohteista uraansa, nyt hän on kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan piirin Sosialidemokraattien varakansanedustaja. Lepistön suunnitelmissa onkin tehdä politiikasta elämänura.
– Mutta vain jos mieli pysyy tällaisena, kokouksissa istuminen ei saa muuttua itsetarkoitukseksi, pohtii Lepistö.
Lepistö kertoo, että hän koki varsinkin alkuun melko paljon myös ikärasismia. Nuorta poliitikkoa ei otettu tosissaan.
– Kaipa se menee niin, että ensin tutustutaan ihmisiin ja sitten omilla teoillaan osoitetaan, millainen henkilö on. Enää mitään ongelmia ei ole ollut, sanoo Lepistö.
Ikäkysymys on kuitenkin Lepistölle itselleen tärkeä, nuoria pitäisi hänen mukaansa saada päätöksentekoon paljon lisää.
– Ikärasismikin helpottuu siinä vaiheessa kun teemme nuorten vallankumouksen kaupunkien ja kuntien valtuustoihin, heittää Lepistö.

Pamlehti 10/07: Avulias Joonas
KUKA: Joonas Lepistö
KUVASSA: Lepistön veljesten joulushow kotona Hämeenkyrössä
NYT: opiskelee Tampereella, käy töissä ja soittaa Essentia-bändissä.

"Esitimme kotona Hämeenkyrössä viiden veljeni kanssa jouluaattona joulushow'n. Suunnittelimme sitä koko joulukuun ja esitimme sitten vanhemmille. Valokuvassa oikealla puolellani laulava Juuso oli minua kaksi vuotta nuorempi ja paras kaverini. Juusolla oli synnynnäinen sydänvika ja hänelle tuo joulu oli viimeinen. Juuson kuolema oli ja on edelleen kova pala.

Kuolema on käynyt lähellä minuakin. Syksyllä kuusi vuotta sitten tein kahta työtä ja yöunet jäivät vähiin. Olin päivällä töissä Ikaalisissa Titi-nallena ja yövuorossa Tampereella hampurilaisravintolassa. Kuvittelin, että kyllä mä jaksan. Kerran ajaessa nukahdin ja törmäsin pakettiautoon. Paikalle tullut lääkäri ehti luulla, ettei pakettiauton alla kukaan voi olla hengissä, ja oli jo lähdössä pois, kun joku näki minun heilauttavan kättäni.

Irrottamiseni kesti 50 minuuttia. Kävi aika pahasti. Olin saanut kovan iskun päähän ja oikea
jalka oli poikki kahdesta kohtaa niin pahasti, että se aiottiin amputoida. Silmääni ei meinattu ensin löytää ja poskeni oli revennyt. Silmä saatiin paikalleen, mutta näkö kyllä hieman huononi. En voinut kävellä puoleen vuoteen. Jossain vaiheessa sain sairaalaan kitaran. Kädet toimivat ja aloin tehdä biisejä. Niitä syntyi paljon. Siitä sai alkunsa bändi Essentia. Sen nimi tarkoittaa olemusta.

Olen kasvanut kahdeksanhenkisessä perheessä. Perheajattelua viljelemme myös bänditouhussa. Se tarkoittaa, että kuuntelijat ja katsojat ovat meidän
kanssamme samalla linjalla. Olemme samanlaisia kääpiä kuin kaikki muutkin. Ehkä tällä tavoin rikomme tarkoituksella bändikulttuuria, jossa bändin jäsenet nostetaan näkymättömälle jalustalle.

Meille perhe tarkoittaa solidaarisuutta, yhdessä olemista, yhdessä tekemistä ja kaiken jakamista. Kotisivuillamme on turvaposti, jonka kautta vastaamme monenlaisiin pulmiin. Sekin on osa tätä perheajattelua, että meille voi jakaa ilot ja surut. Olen nähnyt, että nuorilla on aiempaa enemmän mielenterveysongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia.
Bändille on tullut perheestään suurempi vastuu kuin osasimme odottaa. Olemmepa saaneet tätä kautta perehtyä mielenterveysasioihin. Useimmille kuitenkin riittää, että on joku ulkopuolinen, joka kuuntelee ja jonka kanssa voi jakaa huolensa.

Rakastan musiikkia, enkä osaa olla paikoillani, vaan aina pitää olla jokin projekti meneillään. Essentia-bändimme sai juuri valmiiksi neljännen levynsä. Nyt järjestelen kaverin kanssa Talvipotpuria, poikkitaiteellista taidetapahtumaa Tampereelle. Tapahtumien avulla saan järjestettyä keikkoja
paitsi omalle myös kavereiden bändeille. Kaverit kysyvätkin usein, mitä Joonas aikoo järjestää seuraavaksi ja että pääseekö mukaan. Eihän siinä ole kuin mielikuvitus rajana, mitä voi tehdä. Käytännössä rajoittaa tietysti myös raha, mutta sen merkitys on yritettävä jättää taustalle. Yleensä hätä keinot keksii ja aina joku sponsori löytyy.

On tärkeää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Itse aloitan pienituloisia auttavassa Mustassa Lampaassa, seurakunnan vapaaehtoistyössä. Siinä apu menee juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Moni väittää, ettei heillä ole aikaa auttaa, mutta vuorokaudessa on edelleen ihan saman verran tunteja kuin kymmenen vuotta sitten. Ihmiset ovat itse hyväksyneet sen, ettei heillä ole aikaa.
He eivät elä elämäänsä itselleen, vaan jollakin näkymättömälle kädelle, valvovalle isoveljelle. Yksi kiireen pysäyttäjä voi olla ilmastonmuutos, maailman vakavin ongelma.

Ihminen ilmeisesti tarvitsee jonkin ison jysäyksen, jotta silmät aukeavat. Minut pysäytti auto-onnettomuus, se muutti arvomaailmani täysin. Itse lopetin valittamasta pikkuasioista. Toivottavasti muutos kestää läpi elämän, enkä unohda, mikä on tärkeää: toisten auttaminen."

Tamperelainen 6.10.2007: "Puolueiden jäsenten pitäisi valita pormestariehdokas"

Lepistön malli mahdollistaisi pormestarin valinnan myös valtuuston ulkopuolelta

Tamperelaisen kaupunginvaltuutetun Joonas Lepistön (sd) mielestä puolueiden rivijäsenistöt voisivat päättää puolueensa
pormestariehdokkaasta. Lepistö suosittelee kaikille puolueille eräänlaista esivaalia seuraavia pormestarivaaleja varten.
- Lähtökohtanahan on, että kukin puolue asettaa oman pormestariehdokkaansa syksyn 2008 kunnallisvaaleihin. Minusta puolueet voisivat järjestää jäsenilleen vaalit siitä, kenestä tulee puolueen pormestariehdokas. Eniten ääniä saanut voittaa ja pääsee pormestariehdokkaaksi, hahmottelee Lepistö.
- Näin puolueet saisivat taatusti jäsenistönsä näköisen ehdokkaan. Tämä parantaisi demokratiaa ja saattaisi jopa lisätä kuntalaisten kiinnostusta puoluepolitiikkaa kohtaan. Nythän kiinnostus on aika retuperällä. Lepistön mielestä esivaalin pitäisi olla täysin vapaa. Ei siis ennalta asetettuja ehdokkaita. Jäsenistö äänestää koko jäsenkunnasta, sitten tarkistetaan vaaliliput - ja pulinat pois.
- Tällä menettelyllä pormestariehdokas todella nauttisi puolueen jäsenistön enemmistön luottamusta. Kuka pormestariehdokkaan paremmin
määrittelisi kuin puolueen jäsenkunta? Kerrankin olisi jäsenkirjoilla aivan konkreettista merkitystä.
Lepistön mallissa saattaisi käydä myös niin, että pormestariehdokkaaksi sukeutuisi lopulta henkilö, joka ei välttämättä ole edes mukana kunnallisvaaleissa, saati pääsisi valtuutetuksi. Mutta
puolueeseen sitoutunut tämä henkilö olisi, koska on jäsenkirja on taskussa.
- Näin siis pormestariksi voisi tulla henkilö myös valtuuston ulkopuolelta, ei tietysti välttämättä. Suosittelen kuitenkin tätä esivaalimallia kaikille puolueille! Lepistö sanoo olevansa huolissaan kuntalaiskeskustelun vähentymisestä.
- Sen aikaa mitä olen politiikassa ollut, olen huomannut passivoitumisen kasvua. Mitä enemmän kuntalaiset passivoituvat, sitä vähemmän heillä on tietotaitoa ja halua osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.
Esittämäni malli voisi lisätä kuntalaiskeskustelua.
Valtuutettu Lepistö on ilman muuta suoran kansanvaalin kannalla pormestariasiassa, onhan hän tehnyt siitä valtuustoaloitteenkin. Laki vain on vielä tiellä.
- Nykyistä kuntalakia pitää muuttaa niin, että vuonna 2012 päästää suoraan kansanvaaliin. Se on selkeä ja järkevä suunta.

01.10.07: Uutispäivä Demari: Toveriklubit

Tampereella järjestettiin viime keskiviikkona toisen kerran historiassa Toveriklubi eli sosialidemokraattinen nuorille tarkoitettu klubi-ilta. Kyse on Pirkanmaan ja Tampereen demarinuorten ja Tampereen sosialidemokraattisten opiskelijoiden ideasta, jonka avulla SDP:n ilmettä halutaan muokata nuorekkaampaan ja räväkämpään suuntaan.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja ohjelmaan kuuluu bändien ja muun normaalin juhlinnan lisäksi puuhamies Joonas Lepistön sanoin "positiivista propagandaa".

– Me haluamme näyttää, että vaikuttaa voi muutenkin kuin istumalla Tellervossa, Lepistö sanoo.

Tellervo on Tampereen työväentalon kokoushuone, joka ei ole tullut tunnetuksi rankoista bileistään.

Lepistön mielestä Toveriklubin kaltaisille tapahtumille on SDP:ssä todellakin tilausta. Hänestä puolue keskittyy aivan liian vähän nuoriin ja uusien jäsenten hankintaan nuorista ikäpolvista, jopa vähemmän kuin Kokoomus.

– Me olemme saaneet jo sellaista byrokraattipuolueen mainetta. Pitäisi tulla pois kabineteista ihmisten ilmoille, Lepistö sanoo.

Tietoa toiminnasta ja uusia jäseniä

Käytännössä Lepistön mainitsema "positiivinen propaganda" voi tarkoittaa Toveriklubilla esimerkiksi seuraavaa:

– Kerromme, mitä Tampereen demarien valtuustoryhmä on tehnyt ja tekemässä, ja kyselemme nuorilta mielipiteitä ja palautetta. Minä vien sitten viestiä niistä valtuustoryhmälle, Lepistö sanoo.

Kävijöitä voidaan myös kannustaa liittymään puolueeseen tai lähtemään mukaan sen toimintaan.

Molemmilla kahdella tähänastisella kerralla paikalle on saapunut yli 200 ihmistä. Määrää voi pitää puoluetapahtumien sarjassa melkoisen suurena.

Erityistä on sekin, että vain osa kävijöistä on puolueaktiiveja jo ennestään. Selvästi suurin osa on Lepistön mukaan ollut aivan uutta porukkaa. Moni kävijöistä tosin saattaa tulla paikalle vain bändien takia, mutta tietoa vaikuttamisesta ja välähdyksiä SDP:n totuttua raikkaammasta ilmeestä on joka tapauksessa jaossa kaikille.

Tapahtumaa mainostetaan etupäässä yliopistossa ja muilla oppilaitoksilla – myös lukioissa ja ammattikouluissa. Tapahtuman ikäraja on 15 vuotta eikä 18, jotta mahdolliset tulevatkin vaikuttajat saataisiin mukaan.

Toveriklubia on tarkoitus järjestää tästä eteenpäin noin kolmesti vuodessa, ainakin alkuun.

– Riippuu ukoista, kuinka paljon rahaa he ovat valmiita tähän panostamaan, Lepistö naurahtaa.

Hän kertoo, että ainakin kansanedustajilta Toveriklubi-idea on saanut paljon kehuja. Vastaavanlaista toimintaa on toivottu enemmän ja muuallekin. Käytännössä vain joko rahat tai tekijät monesti puuttuvat.

21.9.2007 Uutispäivä Demari: Tampere saa uuden parkkiluolan

Vihreät kannattivat, demarit olisivat halunneet vielä harkinta-aikaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti keskiviikon kokouksessaan rahoittaa Hämeenkadun alle rakennettavaa "Hämpin parkkia". Parkkiluola herätti keskustelua muun muassa taloudellisista riskeistä ja kestävästä kehityksestä mutta meni lopulta läpi äänin 62-2.

Demariryhmä Pauli Ruoholahden johdolla olisi halunnut asiaan vielä harkinta-aikaa, mutta pöydällejättämisesitys ei saanut muiden ryhmien tukea.

Ruoholahden mielestä olisi pitänyt vielä miettiä esimerkiksi sitä, voitaisiinko parkkiluolan lähellä olevilta kiinteistöiltä kuten Stockmannilta kerätä hankkeeseen rahaa. Ne saavat Ruoholahden mukaan uusista parkkipaikoista ansiotonta arvonnousua.

– Koituuko tästä mitään hyötyä viihtyisyyden, bussien ja kevyen liikenteen kannalta? Miten se vaikuttaa sisääntuloväylien ruuhkiin, että keskustaan houkutellaan lisää autoja? Ruoholahti luetteli avoimia kysymyksiä.

Elämää keskustaan

Kriittisin valtuutetuista oli Joonas Lepistö (sd.). Hänen mielestään parkkihalli kannustaa yksityisautoiluun ja on siksi täysin vastoin kestävän kehityksen tavoitteita.

Lepistön esitys parkkiluolan hylkäämisestä sai kuitenkin tukea vain SKP:n edustajalta. Lisäksi kolme demareista äänesti tyhjää. Edes vihreitä ympäristönäkökohdat eivät huolettaneet liikaa, vaan kaikki äänestivät yhdessä kokoomuksen kanssa sovitun linjan mukaisesti.

Vihreiden Perttu Pesä sai kuitenkin lähes koko valtuuston tuella päätökseen ponnen, jonka on tarkoitus tuoda vastapainoa luolan yksityisautoilua suosiville vaikutuksille. Siinä vaaditaan, että liikenneosayleiskaavan yhteydessä sovittuja kevyen liikenteen väylien parannuksia ja maanpäällisten parkkipaikkojen vähentämistä kiirehditään.

Ponnessa vaaditaan myös, että parkkiluolan valmistumisen yhteydessä tutkitaan, voisiko Hämeenkadusta tehdä joukkoliikennekadun. Vihreät tosin vastikään äänestivät lautakunnassa vastaavanlaista aloitetta vastaan.

Koska parkkiluola todennäköisesti vähentää ajelua Hämeenkadulla ja tuo uutta tilaa muun muassa kevyelle liikenteelle, sitä kehuttiin hyvin monessa puheenvuorossa jopa ekologiseksi. Sen katsottiin myös tuovan kaupunkiin viihtyisyyttä ja lisäävän keskustan vetovoimaa. Nyt keskustan parkkipaikoista on koettu olevan jo pahasti pulaa

– Vain ihmiset tekevät keskustan eläväksi, ja heidän pitää sinne myös päästä, sanoi Matti Länsiö (sd.).

Kaupunki sijoittaa Hämpin parkkiin 16 miljoonaa euroa ja takaa Tampereen Pysäköintitalo oy:n 20 miljoonan lainat. Parkkihalliin mahtuu noin 900 autoa, ja sitä voidaan alkaa rakentaa aikaisintaan ensi vuonna.

Vihreää hurskastelua

On olemassa monia hyviä syitä, miksi Hämpin parkki kannattaa rakentaa. Kestävä kehitys ja päästöjen vähentäminen ei ole yksi niistä. Ei, vaikka keskiviikkona varsinkin vihreistä valtuutetuista monet yrittivät niin uskotella.

On aivan selvä, että massiivinen panostus pysäköintipaikkoihin houkuttelee tulemaan keskustaan omalla autolla. Eihän parkkiluolaa edes rakennettaisi, jos olisi tarkoitus, että se jää tyhjilleen.

Se, että parkkiluolat vähentävät autoilua juuri Hämeenkadulla, on loistava asia kaupunkikuvan kannalta - mutta päästöjen kannalta pelkkää kosmetiikkaa. On myös totta, että Hämeenkadun hiljeneminen voi sujuvoittaa bussiliikennettä, mutta tuskinpa paljoa, kun sisääntuloväylien ruuhkat vain pahenevat.

Hurskastelun huipentumana valtuutetut yrittivät etsiä myönteisiä ympäristövaikutuksia siitä, että ilman Hämpin parkkia yksityisautoilijat muka kaasuttelevat entistä kauemmas ostoksille. Voihan tietysti olla, että joku ajaa 20 kilometrin päähän Ideaparkiin pelkästään sitä ilosta, että siellä on paremmat parkkipaikat. Veikkaan kuitenkin, että Ideapark vetää pääasiassa aivan muista syistä.

Ympäristön edulla yritetään säännöllisesti perustella mitä ihmeellisimpiä hankkeita. Milloin muovipussin ostaminen on olevinaan ekoteko, milloin bensan hinnan ja autoveron alentaminen. Saa sitä tietysti yrittää kaikenlaista.

Totuus kuitenkin on, että Tampereen valtuusto teki vihreiden tuella yksityisautoilua tukevan päätöksen.

Hämeenkyrön Sanomat, maaliskuu 2007:
Joonas Lepistö kohentaisi pienituloisten asemaa

Kevään vaalit pitävät sosiaalidemokraattisen puolueen listalta eduskuntaan pyrkivän Joonas Lepistön kiireisenä. Ajallisesti vaalit vievät Lepistöltä noin kahdeksan tuntia päivässä, mutta mielessä ehdokkuuteen liittyvät asiat ovat ympäri vuorokauden.
– Minulla on päivittäin vaalitilaisuuksia, joista suurin osa on itse järjestämiäni. Jonkin verran osallistun myös ammattiyhdistysten ja puolueen tilaisuuksiin. Tarkoitukseni on kiertää Pirkanmaa ympäri,Lepistö valottaa.
Viime eduskuntavaalien alla Lepistö kiersi Pirkanmaan kaikki kunnat läpi. Hän pitää vaalitilaisuuksissa kiertämistä tärkeänä, koska niissä kohtaa ihmisiä ja pääsee kuuntelemaan heidän ajatuksiaan. Hänen mukaansa politiikan tärkein tehtävä on kuunnella. Nykyinen eduskunta voisi Lepistön mielestä kuunnella kansaa enemmänkin, mutta hän huomauttaa, että eduskuntaa ei tule ajatella yhtenä kokonaisuutena,
vaan erilaisista yksilöistä koostuvana yksikkönä. – Eduskunnassa on 200 erilaista kansanedustajaa, joista osa on hyvin ahkeria ja tahtoa palavia, mutta osa taas ei jaksa kuunnella ihmisiä, Lepistö kuvailee.

Nuoresta iästään huolimatta 24-vuotias Lepistö on ollut mukana jo useammissa vaaleissa. Hän on muun muassa osallistunut kunnallisvaaleihin kahdesti: vuonna 2000 hänet valittiin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon ja vuoden 2005 vaalit veivät hänet Tampereen
kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2004 Lepistö keräsi europarlamenttivaaleissa reilut 4000 ääntä. Neljä vuotta sitten viime eduskuntavaaleissa nuorukainen sijoittui reilulla 1800 äänellään sdp:n ehdokkaista kuudennelle varasijalle. Tämänkertaisissa eduskuntavaaleissa Lepistö aikoo laittaa paremmaksi ja päästä eduskuntaan. Lisäksi hän toivoo kevään vaaleilta sitä, että oma puolue saisi isoimman puolueen aseman. Viime eduskuntavaaleissa hän oli tyytyväinen omaan äänimääräänsä, mutta pettyi puolueensa tulokseen.

Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Lepistö panostaa tämän kevään vaaleissa enemmän koko kansaan. Vuonna 2003 hän painotti nuorten ja opiskelijoiden asioita, mutta tällä kertaa hän tahtoo näiden ryhmien lisäksi tavoittaa myös muita äänestäjiä.
– Köyhyyspolitiikka on vaaleissa ykkösjuttuni. Tukipolitiikassa on paljon porsaanreikiä, jotka on korjattava. Kotihoidontuki ei esimerkiksi kerrytä eläkettä, mikä lisää epätasa-arvoa sukupuolten välillä. Lisäksi joistakin tuista puuttuvat indeksikorotukset, eli tuet
laahaavat nykyisen kulutason perässä, Lepistö listaa. Opiskelijoiden asemaa hän parantaisi nostamalla opintotuen tulorajoja. Itsekin opiskeleva Lepistö toteaa, ettei työnteosta tulisi rangaista opiskelijoita. Täysin vapaita tulorajoja hän ei kuitenkaan kannata. Opiskelijoiden tulojen pienuuden lisäksi Lepistöä mietityttävät lapsiperheiden ja eläkeläisten olot. Hänen mielestään on väärin, että lapsilisät vähennetään toimeentulotuesta, sillä tämä heikentää pienituloisten perheiden tilannetta entisestään. Myös eläkkeiden tasossa Lepistö näkee epäkohtia. – Esimerkiksi 1000 euron eläkkeessä on tiukempi verotus kuin samansuuruisessa palkassa. Muutenkin kansaneläkkeet ovat liian alhaisia, Lepistö kritisoi. Hänen mukaansa Suomen tulisi parantaa vanhusten asemaa myös panostamalla enemmän vanhustenhuoltoon. Lepistön mukaan Ruotsissa
vanhustenhuolto työllistää Suomeen verrattuna kaksinkertaisen määrän työntekijöitä. Hoitotakuu on Lepistön mielestä ollut askel entistä parempaan suuntaan, mutta hän tahtoo vanhustenhuoltoon lisää panostuksia ja henkilöstön lisäämistä.

Pienituloisten tilanteen lisäksi Lepistö tahtoo kiinnittää vaaleissa huomiota työelämän puutteisiin. Nuori ehdokas kaipaa ratkaisuja muun muassa pätkätöiden ja joukkoirtisanomisten lisääntymiseen,yksityisyrittäjien asemaan sekä työllisyyden kehittämiseen. Pätkätöiden vähentämiseksi hän vaatii julkiselta sektorilta toimia.
– Julkisilla aloilla pätkätöiden määrä on hälyttävän suuri. Julkisen puolen tulisi laatia toimenpideohjelma pätkätöiden purkamiseksi ja näyttää näin esimerkkiä yksityiselle sektorille.Yksityisyrittäjien tilannetta Lepistö kohentaisi tarjoamalla yrittäjille mahdollisuuden työttömyysturvaan. Lisäksi hän laskisi palkan sivukuluja, jotta pienten yritysten olisi helpompaa työllistää uusia työntekijöitä. Lepistö uskoo, että yksityisyrittäjien aseman lisäksi tämä parantaisi myös työllisyystilannetta. Hänen mukaansa yrittäjät tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämpiä taloudelle. Työllisyyttä Lepistö kohentaisi myös tarkastamalla työttömyysturvan laskentaperiaatteita. Hänen mielestään töiden vastaanottaminen tulisi tehdä nykyistä houkuttelevammaksi työttömille. Nykyisin työttömyysturvan menettää jo ottaessaan vastaan vaikkapa vain kahden viikon mittaisen pestin. Joukkoirtisanomisia tekeviä yrityksiä kohtaan Lepistöltä ei löydy ymmärrystä. Hänen mukaansa tällaiset yritykset eivät ansaitse valtion
yritystukea, vaan se tulisi periä yrityksiltä takaisin, jotta irtisanomiset saataisiin kuriin.

Toimeentulon ja työelämän rinnalla Lepistön kolmas laajempi vaaliteema on ympäristönsuojelu. Hän uskoo, että Suomessa olisi mahdollisuus kehittää huomattavasti nykyistä enemmän ympäristöteknologiaa. Ympäristön tilan lisäksi tämä vaikuttaisi myönteisesti myös työllisyyteen. – Ilmastonmuutos on maailman suurin ongelma. On aloitettava energiansäästötalkoot, joihin myös kuluttajat pitää saada mukaan. Tämä
onnistuu verokevennyksillä. Esimerkiksi energiaa säästävät lamput tulisi hinnoitella muita halvemmiksi, Lepistö suunnittelee. Kaiken kaikkiaan Lepistö sanoo vaaliteemojensa vastaavan hyvin puolueen teemoja. Hänen mukaansa omat teemat ovat syntyneet siten, että hän on ensin huomannut joidenkin asioiden olevan vinossa ja nostanut ne vaaliteemoikseen. Myöhemmin on käynyt ilmi, että puolueessakin on
kiinnitetty huomiota samoihin asioihin.

"Elämän tarkoitus on auttaa muita"
Eduskuntavaaliehdokas Joonas Lepistö kertoo tulevansa täysin epäpoliittisesta perheestä. Hänen kiinnostuksensa politiikkaan heräsi kuitenkin jo varhain. – Yläasteella kuuntelin, kun kaverit valittivat tekemisen puutetta. Silloin ajattelin, että pitää järjestää sitä tekemistä. Päädyin koulun oppilaskuntaan ja myöhemmin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon. Samoihin aikoihin kunnanvaltuustotoiminnan kanssa, eli vuosituhannen vaihteen paikkeilla, alkoi myös Lepistön järjestötoiminta.
Ympäristöasioista kiinnostunut nuorukainen on mukana muun muassa Maan
ystävien ja Greenpeacen toiminnassa. Oltuaan ensin neljä vuotta Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa Lepistö siirtyi vuonna 2005 Tampereen kaupunginvaltuustoon. Tampereella hän on huomannut, että isolla paikkakunnalla vaikuttaminen on haastavampaa.
– Tampereella asiat päätetään paljon enemmän etukäteen kuin Hämeenkyrössä. Valtuuston kokouksissa on Tampereella vaikea saada enää asioita läpi. Ryhmähenki ei myöskään ole Tampereella niin hyvä kuin Hämeenkyrössä, jossa yhteistyö toimi yli puoluerajojen, Lepistö kuvaa Tampereen ja Hämeenkyrön valtuustojen eroja. Aluksi nuori valtuutettu koki myös ikärasismia kaupunginvaltuustossa. Ajan myötä luottamus on kuitenkin kehittynyt. Osoituksena tästä Lepistö mainitsee Lasten ja nuorten lautakunnan jaoston puheenjohtajuutensa. Lepistö valittiin puheenjohtajan tehtävään tämän vuoden tammikuussa. - Tehtävässä kohtaa rankkoja juttuja. Olen puheenjohtajana tekemisissä
esimerkiksi lasten huostaanottokysymysten kanssa, Lepistö toteaa. Hän kokee onnistuneensa parantamaan Tampereen kaupunginvaltuuston ilmapiiriä siten, ettei puolueiden välillä ole enää yhtä paljon kisailua kuin aiemmin. Aloitteistaan Lepistö on saanut valtuustossa läpi noin puolet.

Lepistön mukaan elämän tarkoitus on auttaa muita. Hän kokee politiikan hyväksi keinoksi auttaa ja vaikuttaa. Vahvistaakseen politiikan tietämystään ja vaikutusmahdollisuuksiaan Lepistö aloitti pari vuotta sitten opinnot Tampereen yliopistossa pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Hän sanoo, ettei voisi keksiä paremmin itselleen soveltuvaa opiskelualaa. Tällä hetkellä Lepistö tekee kandidaatin tutkintoa yliopistossa. – En valmistu vielä vähään aikaan, koska maaliskuussa mennään
eduskuntaan, Lepistö hymyilee. Opiskelijan arjessa nuorta miestä huolestuttaa akateemisen työttömyyden yleisyys. Lepistön mukaan yhdellä neljäsosalla opiskelijoista on ongelmia päästä töihin. Lisäksi Lepistö mainitsee pätkätyöt merkittäväksi ongelmaksi akateemisessa maailmassa. Opiskelun ja politiikan ohella Lepistö työskentelee
myyntineuvottelijana 70 henkilöä työllistävässä Ina Finland oy:ssä. Hän on myös työpaikkansa pääluottamusmies. Lisätienestejä Lepistö hankkii kirjoittelemalla lehtijuttuja sekä pyörittämällä omaa yritystä, joka järjestää erilaisia musiikkitapahtumia.
Lisäksi Lepistö laulaa ja soittaa kitaraa Essentia nimisessä bändissä. Kiireisen ehdokkaan mukaan bändille jää aikaa sen ansiosta, että Essentia on mukana hänen vaalikampanjassaan.– Essentia soittaa vaalitilaisuuksissani Joonas-klubeilla. Perjantaina
16. helmikuuta esiinnymme Hämeenkyrössä Venttiilissä. Eduskuntaan päästessäni bändi ei kuole, vaan sille avautuu mahdollisuus soittaa linnanjuhlissa, Lepistö vitsailee.

Lepistö vaikuttaa ihmiseltä, jolla on aina monta rautaa tulessa. Mies toteaakin, että vapaa-aikaa hänelle ei juurikaan jää. Tämä ei Lepistöä kuitenkaan haittaa, koska aika kuluu hänelle mielekkään tekemisen parissa. Silloin kun aikaa liikenee, Lepistö käyttää sen säveltämiseen, sanoittamiseen tai runojen kirjoitteluun. Myös lumilautailu, uinti ja
pallopelit ovat nuorukaisen harrastuksia. Perheeltään saamastaan tuesta Lepistö on hyvin kiitollinen. Pojan painostuksesta perheen epäpoliittisuuskin on alkanut rapista.
– Pakotin äitini osallistumaan viime kunnallisvaaleihin. Hän saikin Hämeenkyrössä toiseksi eniten ääniä, joten viime kunnallisvaalit olivat perheellemme kaksinkertainen voitto, Lepistö iloitsee.

Hervannan Sanomat: Haastattelu 1.9.2007
Huostaanottojen määrä on kasvanut hurjasti

Huostaanotettujen lasten määrä on kasvanut huimasti Tampereella. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jaoston puheenjohtaja Joonas Lepistö kertoo huostaanotettujen määrän kaksinkertaistuneen viiden vuoden aikana.
Kaikista Tampereen alle 18-vuotiaista on huostaanotettuja jo 1,5 prosenttia. Se on koko maan kärkilukuja. Tilastojen mukaan alle 18-vuotiaita oli Tampereella viime vuonna noin 38 000. Huostaanotettujen määrä on siten noin 570.
– Tilanne on sietämätön. Huostaanotettuja on niin paljon, että heitä on jouduttu sijoittamaan koteihin ja laitoksiin ympäri maata pohjoista myöten, Lepistö kertoo.

Sijaisperheistä huutava pula

Alle 3-vuotiaat huostaanotetut pyritään sijoittamaan sijaisperheisiin. Myös sitä vanhemmille lapsille yritetään löytää sijaisperhe, mutta monet joutuvat kuitenkin laitoksiin. Lepistö suree laitoksiin joutuvien kohtaloa, sillä laitokset ovat ankeita paikkoja.
– Joissakin laitoksissa asutaan kalterien takana. Siinä on toki takana hyvä ajatus, sillä niiden avulla voidaan varmistaa esimerkiksi huumeista vierottaminen.
Sijaisperheistä on Tampereella huutava pula. Lepistö toivookin, että auttamaan halukkaat perheet harkitsisivat huostaanotetun lapsen ottamista hoiviinsa. Kotiympäristö olisi lapsille parempi vaihtoehto kuin laitos. Lisäksi laitoksiin sijoittaminen on yhteiskunnalle kallista.
Laitospaikkoja etsitään ympäri maata. Tampereen kaupunki suunnittelee kuitenkin parhaillaan oman laitoksen perustamista huostaanotetuille lapsille.
– Palvelu tuotettaisiin kaupungin omana tuotantona, koska se on edullisempaa kuin palvelun ostaminen yksityiseltä sektorilta, Lepistö kertoo.Ongelmat kasautuvat

Synkät luvut kertovat perheiden pahoinvoinnista. Huostaanoton taustalla on usein päihde- ja huumeongelmia. Viime kädessä syynä on usein työttömyys, joka tuo tullessaan monenlaisia ongelmia. Lepistö toivoisikin Tampereelle määrätietoisempaa ja kunnianhimoisempaa työllistämispolitiikkaa.
– Nousukaudesta huolimatta Tampereen työttömyysluvut eivät ole laskeneet tarpeeksi. Tavoitteeksi pitäisi asettaa täystyöllisyys, Lepistö napauttaa.
Huostaanottoja tapahtuu tasaisesti ympäri kaupunkia. Usein huostaanotto kohtaa vähäväkisiä – mitä pienemmät tulot perheellä on, sitä suurempi riski on lapsen huostaanotolle.

Rokilla rahaa lapsiperheille

Joonas Lepistö kutsuu lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jaostoa huostaanottolautakunnaksi, koska jaosto käsittelee kaikki huostaanottoasiat. Nuorten asiat pysyvät Joonaksen mielessä jaoston kokousten ulkopuolellakin. Siitä käy esimerkiksi hänen viime viikonloppuna järjestämänsä hyväntekeväisyyskonsertti, jolla kerättiin rahaa vähävaraisille perheille.
Vanhan kirjaston puistossa soitti kahdeksan bändiä. Konsertti oli ilmainen, mutta kuulijat saivat osallistua vapaaehtoiseen keräykseen. Yleisöä oli viitisensataa ja rahaa keräyslippaisiin kertyi kaikkiaan... euroa.
– Kaikki rahat menevät Pelastakaa lapset ry:n kautta vähävaraisille lapsiperheille. Rahat käytetään arkielämään, kuten oppikirjojen ostamiseen. Toivon että tämä auttaa vähän joiden perheiden elämää, Lepistö kertoo.
– Konsertti onnistui yli odotusten. Tapahtumasta jäi niin hyvä fiilis, että saatan järjestää vastaavia tapahtumia jatkossakin.
Konsertissa esiintyi Joonaksen omakin bändi, Essentia. Keikkoja on kalenterissa toki ilman hyväntekeväisyyskonserttiakin.

Uutispäivä Demari 22.8.2007:
Kaupungin palkat ylös kuopasta

Kaupunginvaltuuston tuleviin äänestyksiin on luvassa lisäväriä, sillä vihreiden ja kokoomuksen muodostama XL-enemmistöryhmittymä on alkanut osoittaa hajoamisen merkkejä.
Rintama hajosi jo ensimmäisessä syyskokouksessa, kun valtuusto äänesti Joonas Lepistön (sd.) aloitteesta, jossa esitettiin kaupungin palkkojen korjaamista. Lopulta valtuusto hyväksyi ponnen, jossa päätettiin, että Tampere laatii pitkän aikavälin palkkaohjelman.
Ohjelmalla halutaan päivittää kaupungin jälkeenjääneet palkat, joita on esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon aloilla. Seuraavaksi asia menee kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Yksi palkkaohjelman tarkoituksista on taata työvoiman saatavuus. Tampereen sosialidemokraattien puheenjohtaja Pekka Salmi ei haluaisi nähdä, että Tampereella ajaudutaan samaan ratkaisuun kuin Kouvolassa, jossa kunnallinen terveydenhuolto yksityistettiin. Kouvolan kaupungin tarjoamat palkat eivät olleet enää kilpailukykyisiä, eikä niitä ollut varaa nostaa.
- Palkkaus ja työhyvinvointi ovat sellaisia kysymyksiä, jotka pitäisi hoitaa kuntoon julkisella puolella. Se on lopun alkua, jollei saada houkuteltua osaavaa työvoimaa, Salmi varoittaa.
Kunta-alan palkat ovat syksyllä myös iso valtakunnallinen kysymys. Porvarihallituksen lupaamien tasa-arvorahojen kohtalosta puhutaan vielä pitkään ja kiivaasti.
Tampereella aloitteen tehnyt Joonas Lepistö pitää hienona, että valtuusto uskalsi nyt puuttua tällaiseen asiaan.
- Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ponnistelut eivät ole olleet riittäviä. Valtio on tainnut heittää pallon kunnille jo ajat sitten, Lepistö epäilee.

28.3. Tamperelainen: Tehtäviä jakamassa

Lepistön, Saarteisen ja Tynkkysen mielestä Tampereella valtaa ei pidä kasata samoille poliitikoille.
Kolme nuorta tamperelaispoliitikkoa tahtovat puolueiden jakavan sisällään enemmän päätösvaltaa. Kansanedustaja, valtuutettu Oras Tynkkynen (vihr) ja valtuutetut Saara Saarteinen (kok) ja varakansanedustaja Joonas Lepistö (sd) toivovat, että jääviyskysymyksistä ja sidonnaisuuksista käytäisiin kaupungissa reipas tuuletus.
– Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja riippumattomuuden kannalta on tärkeätä,
ettei tehtäviä kasata samoille ihmisille. Pormestarin ja apulaispormestareiden tehtävät ovat sen verran vaativia, että niissä riittää kyllä puuhaa yhdelle ihmiselle. Ettei enää tarvitsisi itseään mahduttaa yhtiöiden hallituksiin, napauttaa Oras Tynkkynen. Viime aikoina on keskusteltu pormestareiden sidonnaisuuksista ja siitä, onko kohtuullista valita pormestareita kaupungin hallinnoimien yhtiöiden johtoon. Parranpärinä on henkilöitynyt kokoomuksen Irja Tuloseen ja vasemmistoliiton Sirkkaliisa Virtaseen. Tulonen valittiin Särkänniemi Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Virtanen Tampere-talon hallitukseen. Ryhmä 20 (vihreät, kepu, kristilliset ja sitoutumattomat) on linjannut, ettei pormestarien ole syytä hakeutua kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin. Kokoomukselta linjaus puuttuu. Apulaispormestari Riitta Ollilan mukaan demareissa tälläinen linjanveto on tehty hiljattain.
– Ärsyttävintä on juuri, että keskustelu on henkilöitynyt. Mielestämme on kyse yleisestä periaatteesta, hallinnon uskottavuudesta, läpinäkyvyydestä ja moraalista, sanoo Saarteinen.
– En ymmärrä miksi samoille ihmisille ylipäätään pitää kasata valtaa.
Puolueissa pitäisi miettiä miten paikkoja jaetaan tasaisemmin. Nuoria pitäisi myös nostaa yhtiöiden hallituksiin, sanoo Lepistö.
– Kyse ei ole siitä onko jollakin paikalla Ruoholahti, Tynkkynen, Tulonen tai joku muu. Kyse ei ole siitä etteivätkö he selviä näistä tehtävistä mallikkaasti. Kyse on siitä, että kaupungin pitäisi linjata periaatteet, niin tällaisilta sidonnaisuus-keskusteluilta vältyttäisiin, tuumaa Tynkkynen.
Kokoomuksessa on nuoria nostettu kiitettävästi lautakuntiin, demareissa vähemmän. Vihreiden 26-vuotias Ollipoika Parviainen istuu TKL:n johtokunnan puheenjohtajana, kohtuullisen merkittävässä luottamustoimessa
siis. Kaupungin omistamiin yhtiöihin ei nuorta verta ole vielä saatu.
– Muuten ole sitä mieltä, että joistakin kaupungin hallinnoimista osakeyhtiöistä voitaisiin tulouttaa kaupungille rahaa kulloistenkin kipupisteiden hoitamiseen. Esimerkiksi hyvin menestyvä Särkänniemi voisi tulouttaa kaupungille vuosittain voitostaan jonkin osan, joka sitten kohdennettaisiin, sanoo Lepistö.
– Toisaalta on hyvä että yhtiöt voivat käyttää voittoaan omiin investointeihinsa ja sitä kautta tuottaa lisää tuloja kaupungille.
Särkänniemi on merkittävä matkailutulojen tuottaja. Mutta ajatus on tutkimisen arvoinen. Raha voisi tulla osingonjaon kautta kaupungille,
arvioi Tynkkynen.

Torilehti 7.3. Apatia ärsyttää Joonas Lepistöä

Touhuaja Valtuutettu Joonas Lepistön, 24, alkuaskeleet kunnallispolitiikassa toivat lähinnä mieleen kitaraa soittavan kauhukakaran. Nimi jäi mieleen. Puuduttavat ryhmäkokoukset ovat
tasanneet särmää, mutta edelleen Lepistö on perusdemarille outo lintu. Tosin arvokas keräilykappale rengastettavaksi, muiden puolueiden
tapaan sdp kaipaa nuoria ehdokkaita. Apatian ja välinpitämättömyyden vastustaminen saavat Lepistön heräämään. Ehdokas myöntää, että hänen
tärkein tehtävänsä on herätellä ajattelemaan.
- Olen aina ollut lempeä, mutta levottomuus on nyt vaihtunut pitkäjänteisyydeksi. Asiat muuttuvat kyllä välillä ärsyttävän hitaasti

Mitä ajattelet kansalaistottelemattomuudesta? Entä ryhmäkurista?

-Minulle on valtuustoryhmässä sanottu, että lennän seuraavasta huomautuksesta ulos. Tampereella on vahvempi ryhmäkuri kuin eduskunnassa. Esimerkiksi Pyynikin trikoo pitää säilyttää
kulttuurihistoriallisista ja nyt myös kulttuurisyistä.

Mikseivät kunnat korjaa pätkätyöongelmaa?

-Koska kansa ei ole aikaisemmin valittanut tarpeeksi. Prekariaattisukupolvi nosti asian pöydälle.

Mitä Tampereen seutukunnan pitäisi tehdä?

-Kaavoitus on lavennettava yli kuntarajojen ja miettiä enemmän työssäkäyntialueiden mukaan.
Toisekseen olen miettinyt työelämän korkeakoulua. On perustaa yhdessä virtuaalisen yksikkö, joka avaisi tien jatkokoulutukseen. Tieto vanhenee nykyisin nopeasti työpaikoilla. Malli löytyy Ruotsista. Se myös vähentäisi sairauspoissaoloja.
Pirkanmaa tarvitsee pelastushelikopterin. Ei olisi taloudellisesti iso uhraus ja pelastaisi 80 ihmishenkeä vuodessa. Liikennepuolella TKL:n kehittäminen on huomattavasti halvempaa kuin pikaratikan suunnittelu.

Mitä juuri sinä toisit eduskuntaan?

-Olen hirveän yhteistyökykyinen. Jos toisella puolueella on hyvä idea, olen valmis kannattamaan. Pyydän kaikkia äänestäjiä miettimään, miksi vanhat patut valitaan uudestaan. Miksei äänestetä nuoria
valtaan? Opiskelijoiden on turha hyppiä Keskustorilla, jos vaaleissa nukutaan.

Sdp haluaa miljardin hyvinvointipalveluille
Vesa Kangas, Hervanta, Kaukajärvi

Suomen sosialidemokraattisella puolueella on peräti neljä eduskuntavaaliehdokasta Hervannan ja Kaukajärven alueelta. Nelikko on varsin monipuolinen – Pia Viitanen on kokenut poliitikko ja puolueen varapuheenjohtaja; Joonas Lepistö edustaa nuoruutta ja on opiskelija ja yrittäjä; Asko Koskinen on Tampereen johtavia virkamiehiä ja talousalan asiantuntija; Ilpo Sirniötä taas voisi luonnehtia perinteiseksi duunaridemariksi.
SDP hakee vaaleista nousua maan suurimmaksi puolueeksi ja sitä kautta tavoitteena on myös pääministerin salkku. Hallituspuolueena SDP joutuu vaaleissa vastaamaan tekemisistään äänestäjille. Pia Viitanen toteaa puolueensa saaneen toteutettua melkeinpä kaikki tavoitteet, joita se ajoi edellisissä vaaleissa.
– Esimerkiksi hyvinvointipalveluihin halusimme miljardi euroa lisää, se on toteutunut ja mennyt vähän ylikin. Se on mennyt mm. lapsilisiin, kotihoidontukeen, vanhempainrahaan sekä yksinhuoltajien ja opiskelijoiden aseman parantamiseen. Kansaneläkettäkin on vaalikaudella nostettu yhteensä 12 euroa, Viitanen listaa.
Myös työllisyystilanne on parantunut ja tavoitteeksi asetettu 100 000 uutta työpaikkaa on täyttymässä. Viitanen luettelee puolueen saavutuksia tyytyväisenä, mutta toteaa samaan hengenvetoon, ettei maailma valmis ole.
– Tulevan vaalikauden tavoitteena on vanhusten ja lapsiperheiden aseman parantaminen. Vanhuspalveluiden parantamiseen tulemme vaatimaan lisärahaa. Ja työttömyystavoitteeksi asetetaan taas se 100000 uutta työpaikkaa.

Yt-lainsäädäntöä kehitettävä

Muita tavoitteita löytyy ympäristökysymyksistä, yt-lainsäädännöstä, pätkätöiden vähentämisestä ja Pirkanmaan edunvalvonnasta. Joonas Lepistö haluaisi periä voittoa tekevien suuryritysten henkilöstövähennyksiin perimällä yritystukia takaisin. Irtisanomisten helppous huolestuttaa jokaista ja tavoitteena onkin kehittää yt-lainsäädäntöä niin, että työntekijän asema olisi turvatumpi.
Puolueen puheenjohtajan Eero Heinäluoman muutama kuukausi sitten esittämä tavoite öljyvapaasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä saa nyt kannatusta, vaikka sille naureskeltiinkin aluksi.
– On tärkeää asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, muuten niitä ei saavuteta. Yhdeksi tavoitteeksi asettaisin Suomen tekeminen ympäristöteknologian ykkösvientimaaksi, Joonas Lepistö toteaa.
Kuntapalveluille laatujärjestelmä Asko Koskinen toteaa, että ympäristökysymyksissä olisi saatava aikaan maailmanlaajuisia sopimuksia, joissa ympäristöasiat yhdistettäisiin työllisyyteen ja talouskasvuun. Läheisempiä tavoitteita ovat laatujärjestelmän luominen kuntapalveluihin, esimerkiksi vanhuspalveluihin.
– Kuntapuolella esimerkiksi liikelaitoksissa on jo sertifioidut laatujärjestelmät. Myös hyvinvointi-palveluille pitäisi saada määritykset laadusta, Koskinen toteaa.
Tärkeällä sijalla Koskisen tavoitteissa on Tampereen ja Pirkanmaan edunvalvonta. Esimerkiksi Pirkanmaan liikennejärjestelyihin on tärkeää saada valtio mukaan.
– Tampere on sisämaan kaupunki, joka elää vientiteollisuudesta. Liikennejärjestelyt täytyy siksi saada mahdollisimman toimiviksi.
Vankilapalvelut kilpailutettava Ilpo Sirniö allekirjoittaa esilletulleet tavoitteet, mutta tuo esille vielä yhden oman tavoitteen.
– Vankilapalvelut pitäisi kilpailuttaa EU:n laajuisesti. Rikollisten hyysääminen on lopetettava. Vankiloista on tullut lomakoteja, joista käydään välillä lomalla. Vankeinhoito on lisäksi tavattoman kallista. Jostain Itä-Euroopasta saattaisi löytyä edullisempia vankiloita. Se vastaisi enemmän kansalaisten oikeustajuakin.
Esitystä seuraa hämmästynyt hiljaisuus. Pienen kakistelun jälkeen Joonas Lepistö toteaa, että ainakin raiskaajat pääsevät nykyään liian helpoilla tuomioilla. Asko Koskinen pitää asiantuntevan luennon lastenkasvatuksen ja koulutuksen kustannuksista, ja päätyy siihen, että nuorten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mutta paatuneiden rikollisten kohdalla voisi kovennettu rangaistuskäytäntö olla paikallaan.
Pia Viitanen toteaa saavansa kansalaisilta paljon palautetta liian lievistä rangaistuksista. Vankiloissa pitää kuitenkin olla kuntoutusta, jotta tuomionsa kärsineet voivat sopeutua takaisin yhteiskuntaan. Nykyisellä vaalikaudella valtio on panostanut vankeinhoitoon mm. laajentamalla Kylmäkosken vankilaa.

Kuntien riitely vaikeuttaa Pyhäjärven suojelua
Tampereen seudulla kiistellään tulevan jätevedenpuhdistamon purkuputken paikasta.

Pirkanmaalla on havahduttu keskustelemaan urakalla Pyhäjärven tilasta. Pyhäjärven vedenlaadun parantamisen puolesta on jo kerätty nettiadressia ja tehty valtuustoaloite. Osasyynä asian nousemiseen pinnalle on Pirkanmaan alueellinen keskusjätevedenpuhdistamohanke, joka on saanut Pyhäjärvi-kunnat nousemaan toisiaan vastaan.
Eniten kiistaa on tulevan puhdistamon purkuputken sijoituspaikasta. Se voitaisiin sijoittaa Pyhäjärven yläosaan Tampereen päähän järveä, jonne Tampereen puhdistamojen purkuvedet nytkin menevät tai alemmas vesistössä eli lähemmäksi Nokiaa. Nokian kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, että heille putki ei ainakaan tule. Tämä on herättänyt närää Tampereella, kun taas Tamperetta on syytetty halusta sysätä omat sotkut muiden niskoille.

Vesi valuu Nokialle joka tapauksessa Pirkanmaan ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Tom Friskin mielestä keskustelussa ei ole ymmärretty edes perusfaktoja. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan purkuputken johtaminen alemmas vesistössä parantaisi Pyhäjärven yläosan tilaa, muttei huonontaisi merkittävästi alaosan tai Kuloveden tilaa. Tämä johtuu siitä, että Pyhäjärven yläosan suurin kuormittaja ovat tällä hetkellä juuri puhdistamojen purkuvedet. Alaosaa taas kuormittaa enemmän maaseudun hajakuormitus, ja lisäksi yläosaan päästetyt jätevedet kulkeutuvat tälläkin hetkellä alaspäin.
- Sama jätevesi menee joka tapauksessa alaosaan. Ihmiset vain tuntuvat suorastaan luulevan, että kun vedet lasketaan Tampereen päähän, ne jotenkin katoavat yläjuoksuun, Frisk sanoo. Hän korostaa, ettei Ympäristökeskuksella ole varsinaista kantaa purkuputken sijoittamiseen. Vesistön tilan kannalta se näyttäisi kuitenkin sopivan paremmin alaosaan, tarkemmin Nokianvirran suulle tai Kuloveteen.
Nokia on ehdottanut, että purkuputki johdettaisiin mereen asti. Tämä olisi Friskin mukaan todella kallista ja lisäksi mahdotonta Itämeren suojelutavoitteiden kannalta.

Seudulle tärkeä imagokysymys

Myös Pyhäjärvestä aloitteen tehnyt Tampereen kaupunginvaltuutettu Joonas Lepistö toivoo, että kunnat lopettaisivat riitelemisen ja ryhtyisivät yksissä tuumin toimiin Pyhäjärven pelastamiseksi. Se vaatisi järkevän jätevedenpuhdistusratkaisun lisäksi ainakin alaosan hajakuormituksen vähentämistä ja jätevedenpuhdistamojen ylijuoksutusten lopettamista.
Alkajaisiksi Lepistön aloitteessa vaaditaan kuitenkin kunnon selvitystä siitä, missä kunnossa Pyhäjärvi oikeastaan on. Monia ongelmia tiedetään, kuten korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet ja tehtaiden aikaisemmista päästöistä johtuvat myrkyt, mutta esimerkiksi osaa syvänteistä on tutkittu viimeksi 60-luvulla.
- Pyhäjärvestä huolehtiminen olisi Tampereen seudulle tärkeä imagokysymyskin, Lepistö sanoo.

Elokuu 2006 - Hämeenkyrön Sanomat
Lepistön firma järjestää Kesäpotpurin

Ajatus festareista, joilla soittaa vain kokoelma omia lempibändejä kuulostaa hyvältä. Sitä Tampereen Tullikamarilla loppukesästä järjestettävän Kesäpotpurin taustalla puuhaavat Joonas Lepistö ja Markus Kosonen ajavat takaa. – Potpuri sanana tarkoittaa eräänlaista sekataiteellista kattausta,
Joonas Lepistö kuvailee. Ja sitä Tullikamarilla 26. elokuuta on tarjolla. Musiikkia kuullaan popista heviin ja muutakin ohjelmaa on tarjolla. On tulishowta, tanssiryhmää ja Tampereen nuoren teatterin esittämää passiivista teatteria, joka on käynnissä kokoajan, ilman erityisiä esitysaikoja. Hyvän menon saa päälle ilman isoja starojakin, sen osoitti talvella pidetty talvipotpuri, joka oli loppuun myyty. Koska talvinen tarjonta oli niin
monipuolinen, oli yleisökin sellainen. Väkeä oli laidasta laitaan.
Ja nyt tapahtuma on vain kasvattanut kokoaan. Kesäpotpurin ajan sekä Tullikamarin Pakkahuoneella että Klubilla raikaa iltakuudesta aamuneljään.

Tapahtumassa esiintyy kaikkiaan 13 bändiä, kaikki ne ovat myös Joonaksen itsensä suosikkeja. - Esimerkiksi Staminalla on loistavat sanoitukset ja Lemonator soittaa kauneinta musiikkia, mitä Suomessa koskaan on tehty, hän sanoo. Lisäksi bändilistalta löytyy muun muassa Kemopetrol, Tigerbombs, Evelspirits, Kauko Röyhkä ja tietysti myös Lepistön oma bändi Essentia.
- Kaikki bändit ovat suomalaisia ja ne ovat löytyneet listoiltakin, tosin eivät ihan kärjestä. Mutta me olemme halunneet panostaa ennen kaikkea musiikin laatuun. Me emme hae helppoja ratkaisuja, Joonas sanoo.

Joonas Lepistö kertoo, että Potpurista pyritään tekemään perinne. – Tällaista ei ennen Tampereella ole järjestetty. Tai oikeastaan en tiedä, onko missään järjestetty.
Karisma Music –firmansa nimissä Potpuria järjestävät Kosonen ja Lepistö haluavat, että tapahtuma on tasokas ja massasta erottuva. Siitä pitää tulla täydellinen kesän päätös. Ja sen eteen miehet ovat paiskineet hommia kuukausitolkulla. – Tämmöisen jutun hoitamisessa on miljoona pientä asiaa, jotka pitää ottaa huomioon. Työ vie monta tuntia päivässä, mutta kun motivaatio on korkealla, niin sitä jaksaa. Mutta Joonas on tunnetusti mies, joka ehtii joka paikkaan. Potpurin järjestämisen ohella entinen Hämeenkyrön nuorisovaltuutettu ja valtuutettu, nykyinen Tampereen valtuutettu ja Tampereen kulttuurinuorten tiedottaja opiskelee yliopistossa kansainvälistä politiikkaa ja kertoo tekevänsä siinä sivussa myös "oikeita töitä". Nimittäin musiikkitapahtumien järjestämisellä ei kuulemma ainakaan rikastuta. – Pääsylipun hinta on laitettu niin alas, kuin mahdollista. Eli kulut saadaan katetuksi, jos talo saadaan täyteen. Ja jos väkeä tulee, niin voimme jatkaa.

Tämän kaiken keskellä Joonas ehti myös lomailla pari viikkoa. Sen aikana mies suuntasi Japaniin ja innostui maasta ja sen kulttuurista. Matkallaan hän sai nähdä, miten elävät japanilaiset asunnottomat. Se poiki aika lailla uutta näkökulmaa. Ja toinen asia mikä teki vaikutuksen oli japanilaisten asenne. – Siellä on sellaista asennetta, mitä Suomessakin tarvittaisiin. Itse asiassa voisin alkaa tuoda japanilaisia bändejä Suomeen, hän heittää
lopuksi.

– Olemme satsanneet pelkkään laatuun, lavoille nousee vain hyvä musiikkia soittavia bändejä.
Näin mutkattomasti luonnehtii promoottori Joonas Lepistö tänään Tampereella Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla järjestettävää Kesäpotpuria, joka tarjoaa musiikkia genrestä toiseen.
– Bändit eivät ole mitään yhden hitin yhtyeitä, päinvastoin, vakuuttaa Lepistö. Talvipotpurin liepeille syntynyt Kesäpotpuri on myös levynjulkistamistapaus.
– Entwine ei ole keikkaillut aikoihin, mutta julkaisee Kesäpotpurissa uuden levyn, kertoo Lepistö. Ja luonnehtii Entwinea "tunnelmametallin
taitajaksi": Kauko Röyhkä puolestaan julkaisi uuden levynsä keskiviikkona, myös hän on mukana Kesäpotpurissa.
– Tapahtumassa on mukana vain vähän keikkailevia bändejä. Esimerkiksi Sara ei ole esiintynyt julkisesti vuosiin, on suuri ilo saada se nyt lavalle, sanoo Lepistö.
Kuultavaa riittää iltakuudesta aamu kolmeen. Lepistö luettelee ylpeänä esiintyjiä: Stam1na, Kemopetroli, Tigerboms, The Mutants ja Lemonator, joka soittaa Lepistön mukaan Suomen kauneinta musiikkia. Yksi vetonaula on Widescreen Mode.
– Se on netissä maailmanlaajuisesti katsottuna Suomen kolmanneksi suosituin bändi Himin ja Rasmuksen jälkeen, tietää Lepistö. Bädien lisäksi lavalle nousee niin tanssijoita kuin teatterin tekijöitä, yksi vetonaula on tulishow.
Järjestäjät odottavat tapahtumaan ainakin tuhatta ihmistä.
– Budjetti on laskettu tuhannen myydyn lipun mukaan, ennakkomyyntiä en ole uskaltanut edes kysyä, huokaa Lepistö.

Kesäpotpuri Pakkahuoneella ja klubilla kello 18-03.

[sivun alkuun]

7/06 Hervannan sanomat
Joonas oli kodittomana Japanissa
Jaana Vaahtio
Kaukajärvi, Tampere

Joonas Lepistö on juuri saapunut kaukaisesta Japanista takaisin kotiin Kaukajärvelle. Uuden kotikaupunginosan kanssa on menossa tutustumisvaihe, sillä kaupunginvaltuutettu asuu Kaukajärvellä vasta toista kuukautta.
– Kaukajärvellä on kaunis luonto, ja nimitämmekin paikkaa veljen kanssa Pirkanmaan Rivieraksi, Joonas nauraa.
Japanissa Joonas tutustui paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin sisältäpäin. Hän liittyi kahdeksi viikoksi kodittomien japanilaisten joukkoon puistoihin ja porttikongeihin. Matkallaan hän koki, miltä tuntuu kuulua niihin, joita päin ei kukaan katso.
– Joskus on hyvä lähteä kauas, jotta näkee lähelle. Päättäjän mentaliteettiin kuuluu olla maanläheinen.
Joonas muistuttaa, että kodittomuutta on myös lähellä. Tampereella on noin viisisataa ihmistä ilman kodin tuomaa turvaa.
– Jos ei ole osoitetta, ei saa tukia. Laissa on suuri porsaanreikä.
Hervannan alkoholistien erityisasuntolaa Joonas pitää tärkeänä, mutta asenteissa on korjattavaa. Kaava lojuu pöydällä, eikä asia edisty.
– Asenne on, että kyllä kaikki saavat olla, mutta kunhan eivät ole minun lähelläni, Joonas toteaa.

Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa opiskelevan Lepistön loma kuluu kesätöissä. Puhelinliittymien myynti kahdeksan tuntia päivässä pitää nöyränä.
Lepistön kalenteri täyttyy kuin itsestään, sillä Joonas toimii muun muassa Eurooppalaisen Tampereen hallituksessa. Hän SAK:n Tampereen hallituksen asiantuntijajäsen ja mukana Maan Ystävissä. Lisäksi Joonas on perustanut Tampereen Kulttuurinuoret ry:n.
– Kulttuurinuoret haluavat rikastuttaa kulttuuritarjontaa ja antaa kaikille mahdollisuuden toteuttaa itseään taiteen keinoin. Mutta me emme ole paperiyhdistys, vaan meininki on vapaa.
Tampereen Kulttuurinuoret ry taistelee muun muassa bändikämppien puolesta. Kaukajärven vanhalle lääkäriasemalle on luvattu järjestää tilat noin 15 bändille.
– Se ei kuitenkaan ole tarpeeksi, sillä lisää tilaa musiikille tarvitaan.
Musiikkia Lepistön elämään tuo oma bändi Essentia. Rokkarin ja kaupunginvaltuutetun roolit eivät ole niin kaukana toisistaan, sillä myös Essentian sanoituksissa otetaan kantaa.
Keskustassa Klubin terassille on varjoisaa, mutta ilta on lämmin. Joonas on viettänyt Klubilla paljon aikaa. Työn alla on elokuun 26. päivänä Klubilla ja Pakkahuoneella järjestettävä Suomen suurin sisäfestari, Kesäpotpuri. Siellä estradille nousee muiden tähtien mukana Essentia.
– Tavoitteena on tehdä tapahtumasta legenda. Homma on toki hyvin haasteellinen, ja olen tehnyt tapahtuman eteen päivittäin monta tuntia työtä.

Joonas nauttii lämpimästä kesästä, mutta hellekelin seuraukset huolestuttavat.
– Tampereella puhutaan paljon nuorten juopottelusta, mutta yhtään nuorisotyöntekijää ei ole palkattu kesäksi, Joonas sanoo.
– Syy on aina sama eli raha. Tampere on Suomessa vasta sijalla viisitoista siinä, kuinka paljon kaupunki satsaa rahaa per nuori.
Joonas vierastaa politiikan mustavalkoista tapaa ajatella, että satsaus yhteen heikentää toista aluetta.
– Jos esimerkiksi panostettaisiin rahaa vanhustenhuoltoon, se säästäisi erikoissairaanhoidossa. Laittamalla rahaa puhtaaseen joukkoliikenteeseen, säästettäisiin terveydenhuollossa, Joonas selittää ideologiaansa.
Joonas kertoo innon muuttaa maailmaa kumpuavan elämänasenteesta.
– Olen päättänyt, etten puhu asioista vain konditionaalissa, vaan toteutan ne. Se on sitä luovaa hulluutta.

Joonas Lepistön mukaan ainoa tehokas keino lisätä joukkoliikenteen matkustajia on tehdä matkustaminen ilmaiseksi.
– Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta ilmainen joukkoliikenne helpottaisi vähävaraisten elämää. Eiväthän rikkaat busseilla kulje, Lepistö toteaa.
Suurin osa joukkoliikenteen rahoituksesta tulee asiakkailta, jotka ovat pääasiassa yhteiskunnan köyhemmästä päästä. Nyt pienituloinen maksaa käytännöstä samasta palvelusta suuremman osan tuloistaan. Lepistö rahoittaisi joukkoliikenteen kokonaan verovaroin, jolloin jokainen maksaisi joukkoliikenteestä oikeassa suhteessa tuloihinsa nähden.
Ilmaisuus nostaisi Lepistön mukaan Tampereen kaupunginliikenteen budjettia, ja kasvattaisi matkustajamäärää tuntuvasti. Samanlainen malli on käytössä muun muassa Maarianhaminassa, monella paikkakunnalla Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa.
Joukkoliikenteen kehittämisellä tuettaisiin Lepistön mukaan myös ympäristöä, sillä ilmaiset bussit houkuttelisivat autoilijoita pois ruuhkista. Esimerkiksi pikaratikkaan verrattuna suunnitelma tulisi Lepistön mukaan useita kertoja halvemmaksi.
Valtuustoaloitteen ilmaisesta joukkoliikenteestä Lepistö teki jo viime maaliskuussa.
– Aloite on nyt virkamiesten käsittelyssä, katsotaan miten käy. Tampereella ei yleensä pidetä radikaaleista ratkaisuista, Joonas harmittelee.
Lepistö vannoo kattavan joukkoliikenneverkoston nimeen. Esimerkkinä hän mainitsee bussilinjan 6 välillä Tays-Hervanta-Hatanpään sairaala, jonka pitäisi kulkea useammin. Tällä hetkellä bussi kulkee vain aamuisin ja iltapäivällä.
– Mielestäni kaupunginvaltuuston pitäisi antaa paljon enemmän tukea Tampereen kaupungin liikennelaitokselle, jotta joukkoliikennettä voisi kehittää.

Tamperelainen 28.12.05:
Talvipotpuri aloittaa vuoden vaihteen juhlinnan

Tampereen Kulttuurinuoret perustettiin tuottamaan omaehtoisia kulttuuritapahtumia

Rockväki ottaa varaslähdön uuden vuoden juhlintaan perjantaina, kun Tullikamarin Klubilla järjestetään mittava bänditapahtuma Talvipotpuri. Soitto alkaa jo 19.30, ja illan mittaan estradille nousee kaikkiaan kahdeksan bändiä.
Illan puuhamies Joonas Lepistö sanoo, että tulossa on Klubin historian suurin bänditapahtuma. Sen järjestää vasta perustettu yhdistys Tampereen Kulttuurinuoret.
- Yhdistys sai syntynsä lokakuisen bändikämppiä vaatineen mielenosoituksen jälkeen. Tarkoituksena on kerätä yhteen jouko nuoria, jotka haluavat toteuttaa itseään eri taiteenlajien keinoin, kertoo Lepistö.
Yhdistyksen piirissä toimii jo noin 50 nuorta. Kulttuurinuoret järjestävät jatkossa kerran kuussa erilaisia tapahtumia. Tammikuussa yhdistys on mukana julkikstamassa ensimmäistä tamperelaista kokopitkää elokuvaa Leijonan Sydän, joka saa ensi-iltansa Niagarassa.
- Pirkanmaan alueella on huikeaa osaamista elokuvanteossa, huomauttaa Lepistö.
- Kulttuurinuoret tuottavat keväällä teatteri- ja tanssinäytöksiä. Vappuna pidetään suuri rocktapahtuma, samoin kesällä tulee Kesäpotpuri. Rasismin vastaiselle viikolle järjestämme monikulttuurisen illan. Nuorille taiteilijoille aiomme vuokrata näyttelytilaa.
Lepistön mukaan Kulttuurinuorten toiminta tahdotaan katsoa osaksi kulttuuripääkaupunkihanketta.
- Yritämme pitää osaltamme huolen siitä, että tavoite toteutuu.Toisaalta toimintamme aktivoi nuoria pois kaduilta tekemään itse kulttuuria. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.
Kulttuurinuorten yhteistyökumppaneina on muun muassa kouluja ja oppilaitoksia, yrityksiä, sekä Tampereen kaupunki.
Perjantaina Klubilla esiintyvät Lapko, Damn Seagulls, The Odorants, Essentia, Steep, Spank My Jones, Jann Wilde & Rose Avenue sekä Killpretty.

[sivun alkuun]

Joonaksen vastaukset Aamulehden kyselyyn keskustan liikenneosayleiskaavasta

Kaupunginvaltuusto käsittelee keskustan liikenneosayleiskaavaehdotusta 30.11.

1. Pitäisikö valtuuston
a) hyväksyä kaavaehdotus sellaisenaan
b) hylätä kaavaehdotus
c) palauttaa kaavaehdotus uudelleen valmisteltavaksi
d) eos/ehs (ei halua sanoa)

c, kaavaan pitää tehdä muutosesityksiä. muutosesitykseni ovat: 1. tampellan pitkäntunnelin kustannuksiin on osallistuttava tampellan kiinteistöjen rakentajan 2. hämeenkadulle pitää rakentaa pyörätie 3. lisäparkkipaikkoja ei pidä tehdä.

2. Jos valtuusto hyväksyy kaavaehdotukseen sisältyvän varauksen pikaratikalle, merkitseekö päätös, että
a) pikaraitiotie toteutetaan
b) ei tarkoita vielä, että pikaraitiotie toteutetaan
c) eos/ehs

b. kaava oikeuttaa vain pikaratikan hankesuunnitelman laatimiseen. pikaratikasta tehdään valtuustossa erillispäätös myöhemmin.

3. Pitäisikö Tampereen toteuttaa pikaraitiotie ja milloin?
a) kyllä
b) ei
c) eos/ehs

a. meidän pitää tehdä kaikkemme luonnon saastuttamisen estämiseksi ja pysäytettävä lisääntyvä yksityisautoilu. siihen ainoa mahdollinen ratkaisu on mahdollisen kattava joukkoliikenne. pikaratikka kannattaa yhdistää kaupungin liikennelaitokseen. pikaratikan reitti pitää kulkea myös tays:in ohi ja pysäkkien välit on oltava lyhyemmät. pikaratikan on oltava valmis 2020 mennessä.

4. Pitäisikö Paasikiven-Kekkosentielle rakentaa ns. Tampellan pitkä ajoneuvotunneli?
a) kyllä
b) ei
c) eos/ehs

a. mutta sillä edellytyksellä, että tampellan kiinteistöjen rakentaja osallistuu tunnelin kustannuksiin. tampellan rakentaminen lisää keskustan asukkaita ja näin pienentää ruuhkia sekä lisää keskustan vetovoimaisuutta.

[sivun alkuun]

Aviisi, marraskuu 2005:
Mikä on ratkaisu bändikämppäongelmaan?

Pyynikin Trikoon vanhasta tehtaasta puretaan värjäämö. Päätöslyö kasvoille satoja musiikin harrastajia ja ammattilaisia, joilla on rakennuksessa soittotilat.
Valmiiksi nihkeän bändikämppätilanteen päälle uutinen on synkkä. Vakuutusyhtiö Varman omistama Kiinteistö Invest oy on jo jättänyt kaavasuunnitelmansa alueen uudistamisesta kaupungille. Yhtiö sama, joka purki kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Finlaysonin värjäämön.
Toissa viikolla järjestettiin mielenosoitus bändien puolesta. Pyynikin Trikoon isännöitsijä Taisto Pietilä kertoo kaavoituksen olevan kuuden vuoden työn tulos, joten mielenosoitukset ja vastalauseet tulevat myöhään.
Värjäämön paikalle on piirretty parkkipaikka. Pietilän mukaan kaupungille annettiin aikoinaan mahdollisuus etsiä toinen alue parkkipaikalle. Esimerkiksi sellainen olisi voitu louhia tien toiselle puolelle Pyynikin harjuun. Mietityt vaihtoehdot eivät synnyttäneet jatkotoimenpiteitä.
Kaupunginvaltuutettu Joonas Lepistöä Tampereen musiikkitoimi koskettaa läheisesti. Hänen omalla yhtyeellä on takana yli sata keikkaa, mutta kämppää ei ole.
Suuremmassa mittakaavassa Lepistö näkee aktiivisen bänditoiminnan valttikorttina Tampereen tavoitellessa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä.
"Kulttuuri on tässä kaupungissa aliarvostettua. Esimerkiksi urheilulle myönnetyt varat ovat monikertaisia kulttuuritoimeen verrattuna. Tämä näkyy suoraan lautakunnan budjetista", Lepistö sanoo.
Kiinteistö Invest on järjestänyt tähän saakka tiloja kymmenille yhtyeille. Yksin Pyynikiltä on ponnistanut suuren yleisön tietoisuuteen Negative, Diablo, Ville Leinonen & Valumo, Laurila, Tigerbombs, Kuolleet Intiaanit ja Lovex, puhumattakaan Matti Nevalaisen maineikkaasta kitarapajasta.

Vastapuolet tapaavat
Lepistö on tullut morjenstamaan Pietilää Pyynikille. Hän aloittaa keskustelun kertomalla bändien närkästyksen johtuvan siitä, että heille ei ole ilmoitettu purkamisesta tarpeeksi ajoissa. "Tiloja on ehditty hifistellä omista pusseista, muun muassa siipeen on rakennettu yksi äänistudio".
"Vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä olen kertonut, että tilat tullaan purkamaan. Niille yhtyeille, jotka ovat tiloissa alivuokralaisina, en ole tiedotusvastuussa. Soittajien tulisi olla kiitollisia siitä, että tiloja on tähän saakka järjestetty, kun kaikkialta muualta heidät on häädetty pois", Pietilä sanoo.
Lepistö kertoo Tampereen bändirekisterissä olevan yli tuhat yhtyettä. Monelta pumpulta puuttuu tilat Pyynikiltä tulevan paineen lisäksi. "Löytyisikö Trikoon valtavasta kompleksista muista rakennuksista tilaa häädettäville bändeille", hän kysyy. Pietilä vastaa kaikkien soveltuvien tilojen olevan jo käytössä.
"Noin puolella bändeistä on tilat muissa rakennuksissa, heitä häätö ei koske."
Hän selittää tilojen muokkaamisen soittotiloiksi olevan kallista rakentamista. "Jos lähdetään soveltamaan rakennuksia tällaiseen käyttöön, se edellyttää massiivisia muutoksia äänieristyksessä".
Hän tiedostaa bändien ahdingon ja lupaa pohtia Lepistön ehdotusta yhtenä vaihtoehtona tilanteen ratkaisemiseksi.

Kaupunki hoitaa vain lapset
Pyynikin purkamisuutiset panivat vauhtia kaupungin rattaisiin. Lepistöllä on hyviä uutisia kerrottavanaan.
"Kaupunki järjestää työryhmän kartoittamaan kaikki mahdolliset bänditiloiksi soveltuvat rakennukset kevääseen 2006 mennessä."
"Kaukajärveltä löytyy tilaa kymmenelle yhtyeelle, heti kun kaupunki sijoittaa projektiin 10 000 euroa."
Tämän lisäksi Iidesrantaan kaavaillaan monipuolista Rock-leipomoa. Siellä kaupunkia kosiskellaan välittäjäksi muusiikin harrastajien ja rakennuksen omistajan välille.
Valtuustossa keskustellaan nyt, minkäikäisten musiikkitoimintaa ryhdytään tukemaan. Kokouksissa ryhmäksi on ehdotettu esimerkiksi alle 18-vuotiaita.
Lepistön mielestä parempi ratkaisu olisi, jos jäsenten keski-ikä olisi 22 vuotta. Suunnitelman ulkopuolelle jää kuitenkin osa bändeistä, jos kaupunki ryhtyy varaamaan soittotiloja vain nuorille.
Pietilä kertoo, ettei Pyynikiltä ole vuokrattu tiloja alle kahdeksantoistavuotiaille, joten kysymys koskee pitkälti näitä yhtyeitä.
Merceedees Tuotannon Paavo Bäckman on Rock-leipomon puuhamies. Hän toivoo kaupungilta hankkeelle tukea, mutta näkee ikäjaottelun järjettömänä. "Tarvitsemme ti--loihin erittäin menestyneitä kovan luokan nimiä. Sen lisäksi toivomme vuokralaisiksi kaikenikäisiä luomaan synergian", Paavo Bäckman sanoo.

[sivun alkuun]

City 19/2005:
Cityn Valinta: Kaupungin paras Puuha-Pete

23-vuotias Joonas Lepistö on kaupungin virallinen Puuha-Pete. Hän on yksinkertaisesti kaikkialla: ajamassa heikkojen ja sorrettujen asioita valtuustossa, vaikuttamassa Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, Demarinuorissa ja -opiskelijoissa, Maan Ystävissä, maakuntavaltuustossasekä SAK-nuorissa. Lisäksi Lepistö opiskelee yliopistolla kansainvälistä politiikkaa ja soittaa Essentia -bändissä, joka rokkaa päät sekaisin, aina kun halutaan pelastaa kaupungin merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde tai osoitetaan muuten vain mieltä pahaa maailmaa vastaan.
Miehen vaikutuskausi alkoi teini-ikäisenä Hämeenkyrössä. Hänkyllästyi kuuntelemaan kavereiden valituksia siitä, ettei ole mitään tekemistä. Lepistö alkoi järjestellä tekemistä ja huomasi pian hääräävänsä oppilaskunnassa. 18-vuotiaana hän pääsi noin 70 äänellä Hämeenkyrön valtuustoon aiheuttamaan pahennusta. Myöhemmin kuvioihin tuli Tampereen valtuustopaikka yli 500 äänellä.
Maria Guzenina lausui EU-vaalien yhteydessä iltapäivälehdille, että Lepistöstä tulee vielä Suomen presidentti. Se huvittaa Lepistöä. Oikeasti hän aikoo rokkistaraksi. Ja hyväntekijäksi. " Tarja on sen verran kova jätkä, että antaa sen vaan jatkaa", Puuha-Pete tuumailee.
Tällä hetkellä valtuutettua kismittää opintorahan pienuus, sosiaaliluottokysymys, pienituloisten kyykyttäminen, TKL:n rahoitustilanne, vuokrasääntelyn loppuminen jne jne. Lista on loputon.
Lepistö kertoo rentoutuvansa parhaiten lavalla. Pieni puuhailu ja vaikuttaminen kuitenkin ovat silloinkin läsnä. Essentian jokaisella keikalla on oma teemansa.
"Taannoin Hämeenlinnan keikalla pyysin yleisöä vannomaan valan, etteikukaan enää koskaan kävisi McDonald´sissa muuta kuin korkeintaan paskalla. Moni kiitteli jälkeenpäin."
Keikoilla on myös poistettu asunnottomuutta, nostettu kehitysapua ja kannustettu ostamaan reilun kaupan tuotteita. Ehkä nämä ovat myös syinä siihen, että Essentian uusi levy myytiin jo loppuun kaupoista.
Puuha-Pete ei muista, milloin hänellä olisi viimeksi ollut vapaa ilta. Mies toteaa, että silloin kun hän ei tee mitään, hän puuhailee lakanoissa.
Puuha-Pete vaikuttaa: www.joonaslepisto.net.
Essentia keikkailee www.essentiaband.net

[sivun alkuun]

ENo (YAD ry:n lehti), 11.10.2005:
"Jos haluat jonkun syttyvän, sinun pitää itse palaa"

Joonas Lepistö elää kolmoiselämää Tampereen kaduilla. Hän on opiskelija, rokkari ja kunnallispoliitikko. Kaiken takana on halu parantaa maailmaa.

"Mulla on missio", Joonas Lepistö sanoo mahtipontisesti ja kumartuu hieman eteenpäin. Sitä mukaa kun kahvikupit tyhjenevät selviää, että nuorella tamperelaisherralla on missioita useampaakin laatua, eikä hän näytä hetkeäkään epäilevän niiden toteutumista.
Ja miksi epäilisikään. Joonas on Tampereen kaupunginvaltuuston nuorin jäsen, 23 vuotta. Hän on myös aktiivinen kansalaisjärjestötoimija.
"Kiinassa opin paikallisen moton: auta muita ihmisiä haluamatta siitä vastapalveluksia. Se on asia, mistä vapaaehtoistyössä pohjimmiltaan on kyse ja siksi vapaaehtoistyössä ei ole tarpeeksi ihmisiä. Länsimaiseen kulttuuriin ei kuulu auttaa muita ihmisiä ilman kiitollisuudenvelkaa."
Joonas edustaa kaupunginvaltuustossa sosialidemokraatteja. Poliittinen ura lähti liikkeelle yläasteelta.
"Kaverit valitti, että meillä ei olo mitään tekemistä."
Joonas sitten otti ja järjesti tekemistä. Ennen muuttoaan Tampereelle hän ehti vaikuttaa neljä vuotta Hämeenkyrön valtuustossa. Tampereen valtuustoon hänet valittiin vuosi sitten lokakuussa.
Viisi vuotta on kova poliittinen ura 23-vuotiaalle nuorukaiselle. Joonas on profiloitunut ajamaan etenkin nuorten asiaa.
"Parasta päihdepolitiikkaa on mahdollistaa nuorille toiminnallinen vapaa-aika", kajahtaa kuin ammattipoliitikon suusta.
Ihan ammatikseen Joonas ei vielä tee päätöksiä. Hän opiskelee kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa ja haaveilee urasta kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee puhelinmyyjänä.
"Ihan hirveetä hommaa! Laita siihen, että hyvät lukijat, Joonas ottaa vastaa uusia työpaikkoja."

Sanat syntyivät pahasta olosta
Joonas on myös pienen piirin rokkistara.
"Essentia on bändi, joka pyrkii vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin ja tunteisiin. Meitä on verrattu humpasta bläkkismetalliin. Melodista mättörokkia", Joonas määrittelee yhtyeensä musiikillista suuntautumista.
"Nälveilyä ihmisten tyhmyydelle, ahneudelle ja kateudelle. Totta kai me otetaan kantaa myös yksittäisiin aiheisiin kuten köyhyyteen tai ylikansallisten yhtiöiden vaikutukseen maailmassa", Joonas listaa sanoitusten teemoja.
Maailmanparantaminen on olennainen osa show'ta.
"Lavaspiikeissä tuon esille maailman epäkohtia ja sitä kautta pistän nuoria ajattelemaan."
Halu vaikuttaa musiikin kautta ei noussut ihan tyhjästä. Joitakin vuosia sitten Joonas ajoi pahan autokolarin.
"Nukahdin rattiin ja olin puoli vuotta kävelemättä. Paha olo piti kirjoittaa pois."
Essentian uusin omakustanne "Songs for the girl who has no feelings" myytiin loppuun ja uusi painos on juuri tulossa ulos. Se on jatkoa vuonna 2003 ilmestyneelle ensilevytykselle. Yhtyeellä on jo pieni, mutta innokas fanipohja.
"Ollaan saatu kasaan aika tiivis porukka, joka seuraa meitä vaikka Utsjoelle", Joonas hymyilee.

Tarvitsemme kulttuurivallankumouksen
Tampereen kaupunginvaltuustossa Joonas toimii eräänlaisena YAD:in "valtuustokummina". Hänen mielestään nykyisten päihdeongelmien ratkaiseminen vaatisi laajempaa asennemuutosta.
"Ihmiset on niin urautuneet kiireeseen ja tiettyihin elämäntapoihin. He ovat joutuneet ajattelemattomuuttaan sellaiseen putkeen, jossa ei saa helpotusta muuta kuin päihteillä."
Eli tavoitteena on, ei enempää eikä vähempää kuin, kokonainen kulttuurivallankumous. Tai paremman puutteessa edes remontti sosiaaliturvajärjestelmään.
"Suomessa on tällä hetkellä yli puoli miljoonaa köyhää. Niin ei tarvitsisi olla. Miksei heille maksettaisi kansalaispalkkaa? Silloin ei välttämättä tarvitsisi syrjäytyä ja alkaa käyttää päihteitä", Joonas innostuu.
Takataskussa on myös hieman nopeammin ja helpommin toteutettavissa olevia keinoja puuttua päihteidenkäyttöön.
"Alkoholiverotuksen laskeminen oli hallitukselta virhe. Sitä pitäisi nostaa."

"Nuorisossa on voimaa"
Mutta miten kenenkään aika riittää kolmoiselämään rokkitähtenä, opiskelijana ja poliitikkona?
"Kiire on maailman huonoin tekosyy", Joonas kuittaa.
Voi olla, mutta pelkästään Joonaksen kaikkien aktiviteettien luetteleminen hengästyttää. Valtuustotyötä, rokkikeikkoja, ammattiyhdistysliikettä, demarinuoria, Maan ystäviä ja maakuntavaltuustoa. Kaikesta huolimatta Joonas on juuri palannut reppureissultaan Kiinasta. Toissakesänä hän kävi Bosniassa levittämässä ay-liikkeen ilosanomaa. Työsarkaa löytyy tosin hänen mukaansa lähempääkin.
"Veikkaan, että jo 20 vuoden päästä meille nauretaan jo tosi paljon, kun voidaan laittaa raha inhimillisyyden edelle. Mutta nuorisossa on voimaa, ei tää kauan kestä", nuori mies lupaa.
Hän ainakin aikoo tehdä kaikkensa. Elämän tarkoitus on auttaa muita, ja politiikka on siihen paras keino, Joonas sanoo napakasti. Seuraava sauma toteuttaa unelma on ehkä parin vuoden päästä eduskuntavaaleissa.
"Viime vaaleissa sain pari tuhatta ääntä, enkä mä nää mitenkään vastenmielisenä yrittää uudelleen."
Vaalikampanja jää kuitenkin väliin.
"Kun koko ajan tekee semmoisia asioita, mitä pitää itselleen tärkeinä, ei tarvi mitään vaalikampanjoita", hän sanoo varmana.
"Tai en ainakaan aio jakaa karkkeja keskustorilla."
Samaa Joonas haluaisi myös muiden tekevän: olevan sitä, mitä ovat.
"Pitäkää oma juttunne ja olkaa omia itsejänne, niin elämä hymyilee. Jos haluat jonkun syttyvän tuleen, sinun pitää itse ensin palaa."
Matleena Virkkunen

[sivun alkuun]

Sos.dem. kunnallisjärjestön lehti 27.6.2005:
Joonas Lepistön haastattelu

1. Miten sinulla, Joonas Lepistö, on lähtenyt valtuustotyöskentely käyntiin? Mitä onnistumisia, mitä kompastuksia?
Hyvin on lähtenyt käyntiin! Erittäin paljon mielenkiintoisia asioita on tullut käytyä läpi ja hienoihin ihmisiin olen saanut tutustua. Pelkästään meidän valtuustoryhmässä on monia huipputyyppejä!
Onnistumisia on tottakai pääsy kolmen koplan valtuusto-ohjelman suunnitteluun ja siihen monia uudistuksia toin mukanani. Viime valtuustossa sain koko valtuuston strategiaan lisäyksen, joka tarkoittaa sitä, että kotihoidontuen kattavuutta nostetaan yli 85-vuotiaille. Se on mielestäni merkittävä parannus ja säästää korjaavasta hoidosta pitkällä tähtäimellä.
Aloitteistani ensimmäinen on tulossa valtuustoon ja se on menossa läpi eli koulut velvoitetaan antamaan bändeille reenitiloja ja täten korvataan suurta tilapuutetta. Kompastuksia on toki asiat, joista olen ollut eri mieltä, esim. olin pormestarin suoran vaalin kannalla, mutta politiikka on kompromisseja.

2. Kantasi uuteen Tampereen kaupungin hallintomalliin ja pormestarijärjestelyyn?
Meille uskoteltiin, että uusi toimintamalli tulee vähentämään keskivartaloa eli hallinnosta pois väkeä. Jos lisää tekeviä käsiä tulee, malli on onnistunut. Tilaajatuottaja-malli jo hylättiin käyttökelvottomana Ruotsissa, mutta on sitä hyvä edes kokeilla. Malli lisää demokratiaa ja valtuuston valtaa, mikä on hyvä. Pelkään vain, että kun kaupungilta poistuu henkilökuntaa lähes puolet kymmenen vuoden sisällä, että otammeko uusia tilalle riittävästi ja että, kuinka kaupungin palvelut pärjäävät kilpailussa yksityisille, jotka saavat aikaan halvemman tarjouksen kyykyttämällä henkilökuntaa. Siksi onkin tärkeätä, että meidän aloite eettisten periaatteiden tuomisesta hankintoihin mukaan hyväksytään täysimääräisesti. Viime valtuustossa jätimme sen pöydälle. Erityisesti liikelaitostaminen epäilyttää, esimerkiksi Hatanpään sairaala...onko fiksua, että asiakkaat pistetään samaan riviin ja hintalappu joka tuotteeseen? Se on eriarvoistavaa.

3. Mitä mieltä olet puoluekokouksen päätöksistä koskien puolueen uusia johtohahmoja?
Itse äänestin Tuomiojaa, koska se oli Tampereen ja Pirkanmaan demarinuorten yksimielinen kanta ja uskon, että hän palauttaisi puolueemme heikompiosaisten johtotähdeksi, mutta Heinäluoma on myös hyvä puheenjohtaja ja toivottavasti nuo piirut tulevat sitten ihmisen suuntaan. Itse olen sitä mieltä, että puolueemme tarvitsee enemmän kuin pari piirua ihmisen suuntaan. Loistavaa oli Pia Viitasen menestys ja läpimeno ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Jo Filatovin voittaminen on meriitti sinänsä. Lisäksi Pauli Ruoholahti saatiin läpi puoluehallitukseen jatkokaudeksi. Nyt Pirkanmaan asiat varmasti tulevat paremmin huomioitua Helsingin päässä. Itseasiassa sataan vuoteen ei ole ollut johtopaikoilla tamperelaisia!

4. Minkä puluekokousaloitteen olisit suonut menevän läpi ja/tai mistä aloitteesta olit erityisen iloinen ja miksi?
Iloinen olin eritoten siitä, että muutosesitykseni meni salissa äänestyksessä läpi. Se koski opintotuen korotusta elintasoa vastaavaksi. Sen lisäksi tein saman esityksen aloitteeseen, jossa vaaditiin opintorahan korotusta vastauksetta. Esitykseni meni läpi ja näin puoluehallitus on sidottu vähintään 10 prosentin opintorahan korotukseen, joka tarkoittaa 43,7 miljoonaa euroa. Yritin saada läpi myös visiopapereihin asunnottomuuden ja köyhyyden poistamisen, jotka ovat hyvin sosialidemokraattisten aatteiden mukaisia, mutta en onnistunut, ne murskattiin äänestyksessä. Olisin ehdottomasti suonut myös, että parisuhteiden sisäinen adoptio oltaisiin kirjattu visiopapereihin.
Tyytyväinen olen muun muassa linjauksiin, jotka tasaavat työnantajien vanheimpainvapaakulut ja että toimeentulotuen 7 prosentin omavastuu poistetaan. Sain olla mukana mm. Gustafssonin, Ahteen ja Tuomiojan kanssa hyvinvointivisiovaliokunnassa, joka oli erittäin antoisa kokemus.

5. Mitä Kunnallisväen sos.dem.yhdistys voisi tuoda valtuustotyöskentelyyn / omaan työskentelyysi? Toiveita meillepäin?
Mielelläni olisin enemmän yhteyksissä. Voisimme tavata porukalla tai sitten pitää säännöllistä sähköpostiyhteyttä. Haluan kuulla, mitä asioita haluatte minun vievän eteenpäin. Uudet ideat on aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä ja oikein hauskaa kesää!

[sivun alkuun]

Aamulehti 29.5.05:
Paperipuolen riita jatkuu ja jatkuu

1. Kumman osapuolen puolella sympatianne ovat? Miksi?
Paperiliiton. Koska, jos työnantaja saa ehtonsa läpi vahvassa liitossa, se on helppo saada muissakin liitoissa läpi ja noidankehä on valmis. Pitää muistaa, että työntekijöiden pitkäjänteinen olojen parantuminen on yksi keskeinen syy suomalaisten laajaan hyvinvointiin.

2. Millä tavalla paperiteollisuuden kiista voitaisiin ratkaista?
Sillä, että työnantaja tajuaisi, että voittoatuottavien yritysten kuuluisi olla ylpeitä voitostaan eikä rankaista siitä työntekijöitään. Koko ajatus tuntuu järjettömältä. Missä on ahneuden raja? Kuinka paljon sitä voittoa sitten oikein pitää tulla, jotta työntekijäkin siitä hyötyisi?

3.Pitäisikö Suomessa olla takaraja työtaistelulle eli pitäisikö täälläkin ottaa käyttöön pakkosovinto?
Pakko on aina pakko. Pakossa jää molemmille paha maku suuhun, luultavasti. Tärkeintä olisi, että ihmiset heräisivät. Tämä kiristynyt arvomaailma täällä pakkoilee.

4. Kuinka kauan työtaistelu enintään saisi jatkua?
Niin kaun kun saadaan paperiliitto työehtosopimuksen piiriin. Kuitenkin vain niin kauan, ettei se vaikuta suoraan suomalaisen hyvinvoinnin peruspilareihin.

5. Kuinka kiista juhannus- ja jouluseisokeista pitäisi ratkaista?
Olen tässä asiassa työläisen puolella. Kyllä se tehdas ehtii kuitenkin sen reilu 350 päivää olla jokatapauksessa auki. Luulisi riittävän.

6. Kuinka kiista alihankinnasta pitäisi ratkaista?
Ulkoistaminen on kovasti muotia. On kuitenkin todettu, että se usein heikentää joko laatua tai on työntekijän selkänahasta pois. Tämä tilanne koskettaa ainakin jälkimmäistä. Jos työntekijöiden määrää ei vähennetä eikä työehtoja poljeta, homma on ok, mutta uskon, että tähän luultavasti tulee jonkinlainen kompromissiesitys.

[sivun alkuun]

Aamulehti 13.03.05:
Internet-äänestys lisäisi nuorten intoa vaaleihin

Nuori tamperelainen kaupunginvaltuutettu Joonas Lepistö toivoo Tarja Filatovista sdp:n seuraavaa puheenjohtajaa, jotta demarit pääsisivät akkakammmostaan.

1. Kuka on seuraava sdp:n puheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, opiskelija Joonas Lepistö (sd)?
Toivottavasti Tarja Filatov. Haluaisin ehdottomasti, että sdp pääsisi akkakammostaan ja fiksuja naisia päästettäisiin johtotehtäviin.

2. Kaikki sdp:n puheenjohtajaehdokkaina mainitut ovat aika varttuneita? Onko sdp keski-ikäisten ja eläkeläisten puolue?
Minulla on puoluekokouksessa aloite: sdp:stä nuorisopuolue. Se tarkoittaa suunnan muutosta monessa asiassa. Esimerkiksi alle kolmekymppisille ei pitäisi olla puolueen jäsenmaksua. Kuilua liittyä jäseneksi pitäisi pienentää. Sdp tarvitsee myös entistä ympäristöystävällisempää linjaa.
Vaikuttaa siltä, että sdp on menossa oikeiston suuntaan. Se on huolestuttavaa. Spd:ssä halutaan kyllä myös antaa oikeasti nuorille mahdollisuuksia. Imagon nuorentamiseen on painetta.

3. Muutama vuosikymmen sitten nuori kaarti Erkki Tuomioja, Ulf Sundqvist, Erkki Liikanen ja monet muut loisti sosialidemokraattisessa puolueessa? Missä nuoret ovat nyt?
Pyrin ainakin vaikuttamaan asiaan. Nuoret ovat tämän ja viime vuoden aikana nostaneet kovasti profiiliaan. Esimerkiksi Tampereen demariopiskelijat voittivat edustajiston vaalit. Henkilökohtainen tavoitteeni oli viime kunnallisvaaleissa saada nuoret äänestämään. Omalta kohdaltani onnistuin ja sain kivasti ääniä.

4. Nuoret äänestävät laiskasti vaaleissa. Mitä asian korjaamiseksi pitäisi tehdä?
Internetissä äänestäminen pitäisi tehdä mahdolliseksi. Se varmasti lisäisi äänestysvilkkautta. En lämpene vihreiden heitolle, että aikuiset saisivat äänestää lasten äänillä enkä keskustan ja kristillisdemokraattien ehdotuksille äänestysikärajan laskemisesta.
Kierisin ennen vaaleja monissa koulupaneeleissa. Kun kysyttiin, pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen, kaikki lukiolaiset sanoivat ei. Ikärajan alentaminen on ihan populismia.

5. Pitäisikö vasemmistoliiton ja sosialidemokraattisen puolueen yhdistyä?
Joo. Minulla on visio Suomen työväenpuolueesta. Vasemmisto olisi vahva yhtenäisenä. Vasemmistoliitto huutaa nyt oppositiossa ja haukkuu demareita. Kun puolueet olisivat yhdessä, koko aate palaisi juurilleen.

6. Onko vielä olemassa työväenaatetta? Olisiko sillä edes käyttöä nyky-Suomessa?
Ehdottomasti olisi käyttöä. Nyt sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan tällaisena aikana, kun työnantajat tekevät, mitä tykkäävät. Jengiä irtisanotaan voittoa tuottavista yrityksistä. Rahasta on tullut iso jumala.

7. Nouseeko kokoomuksen kannatus Jyrki Kataisen johdolla demareiden tasolle ja ohi?
Ei, koska kokoomus luottaa liikaa pääomaan ja rahaan. Puolue jauhaa kotia uskontoa ja isänmaata, mutta unohtaa ihmisen. Se on rikkaiden puolue. Rikkaita on aina tietty määrä, ja he ovat pitkälti kokoomuksen kannattajia.

8. Pitäisikö presidentti Tarja Halosen pyrkiä vielä toiselle kaudelle?
Pitäisi ja ilmoittaa se, vaikka heti huomenna. Hän on hyvä presidentti. On hienoa, että meillä on presidentti, jonka ymmärtää ajaa laajasti kansainvälisiä asioita eikä jää Suomen tasolle. Kansainvälisestä yhteistyöstä ja muiden auttamisesta on lopulta hyötyä meille itsellekin.
Voi tulla jännä skaba, jos Sauli Niinistö ilmestyy ehdokkaaksi. Veikkaan, että hän voi olla vastaehdokkaana.

9. Onko presidentin valtaoikeuksia syytä rajoittaa ja muuttaa jälleen perustuslakia näiltä osin?
Presidentillä on nyt niin vähän valtaa, että virasta tehdään turha, jos valtaa vielä rajoitetaan.

10. Rahastaako Martti Ahtisaari konsulttitöillään?
Rahastaako? Konsultit maksavat aina liikaa. Ajattelen asiaa paikallistasolla. Tampereen kaupungin pitäisi käyttää omaa tietotaitoaan eikä ulkopuolisia konsultteja, koska se rahareikä.

11. Voiko Turkin hyväksyä EU:n jäseneksi?
On iso edistysaskel, jos Turkki pääsee EU:hun, mutta EU:lla on tietysti kriteerit jäsenyydelle. Suurin ongelma Turkissa ovat ihmisoikeudet, jotka pitää saada ensin kuntoon.

12. Kerrotte nettisivuillanne tuudittavanne itsenne uneen kirjoittamalla runoja? Voisitteko tempaista lukijan nyt hereille lyhyellä runolla, kiitos.
Onpa pliisusti sanottu, jos siellä on noin. Mutta tässä... otsikko on Vasen aivopuolisko:
Tuuheus puistattaa
kaikki se aika ja määrä,
kunnes lopulta on löytävä
tämä vain veden läpi.

13. Pääsitte 18-vuotiaana Hämeenkyrön valtuustoon ja viime syksynä Tampereen kaupunginvaltuustoon. Onko kunnallispolitiikassa eroa?
Ihmettelen politiikkaa Tampereella. Täällä ei saa kannattaa, jos jostakin muusta kuin omasta puolueesta tulee hyvä esitys, josta olisi yleisesti hyötyä kaikille. Hämeenkyrössä oli toisin.

14. Harrastuslistanne on pitkä. Lisäksi olette mukana kunnallispolitiikassa ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Milloin ehditte opiskella? Milloin olette yhteiskuntatieteiden maisteri?
Toivottavasti tämän vuosikymmenen puolella. Koko elämä asennekysymys, mitä ikinä teet. On asenteesta kiinni, voitatko vai häviät.
Olen pyrkin