Jutut Joonaksen omat kirjoitukset: 2006 | 2005 - 2002 2005: TKL:n bussit maakaasukäyttöisiksi Valtuusto ei sallinut talvipyöräilyä Vastine apulaiskaupunginjohtajan Vuohenoja-vastineeseen Vuohenojan palvelutalo toisi säästöjä Outoa maahanmuuttopolitiikkaa Joonaksen talousarviomuutosehdotukset vuodelle 2006 Puhe Keskustorin bändimielenosoituksessa 19.10.05 Tampereesta musiikinviejä Minne olemme menossa? Sosiaalinen luototus olisi mainio parannus Tampereen Demarinuoret ry: Talvipyöräily pitää sallia Tampereen keskustan alueella Mikä on TKL:n tulevaisuus? Vapaaehtoistyömarkkinoiden puhe 21.8.05 Kannattaako purkaa Pyynikin Trikoon bänditehdas Ja maailma on taas vähän kauniimpi Jee, ensi kesänä bongaillaan oikeistolaisia! Mallin tarkoitus tuoda avointa demokratiaa Vappupuhe 2005 Koulukyytiasia on tasa-arvokysymys Ahaa-teatteri ansaitsee kaupungin takauksen Nuorisojärjestöjen jakoperusteissa on parantamisen varaa Nuoriso tarvitsee keskustaan nuorisotalon ja -kahvilan Joukkoliikennekeskusteluun järkeä 2004: Näpit irti Länsi-Tampereen terveyskeskuksista Hämeenkyrössä ei vieläkään nuorisokahvilaa Koulut saatava kuntoon Euro päihdehuoltoon tulee viisinkertaisena takaisin Opiskelijat halvemmalla busiin ja teatteriin Haarlan talo nuorisotiloiksi Mitä on terrorismi? Eu-vaaliehdokas Lepistön vaalipäälliköksi kansanedustaja Tero Rönni Yrittäjyyskurssi kouluihin Miksi yliopistojen opiskelijoita rankaistaan? Frenckelin alueen ideointia Tyhmä - tyhmempi - PYP Vanha värjäämö nuorisolle ja kulttuurille! Nuorten ideat pitää hyödyntää Katso ketä äänestät! 2003: Etätyö ratkaisu liikenneruuhkiin Joukkoliikenteen porkkanat vähissä 2002: Päätös kiinteistöveron nostamisesta oli virhe Työväenaatteeseen kuuluu toiminta tavallisen ihmisen hyväksi TKL:n bussit maakaasukäyttöisiksi Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Gronberg kirjoitti keskiviikon Aamulehdessä siitä, että Suomen pitää siirtyä enemmän käyttämään liikenteessään ympäristöystävällisempiä polttoaineita. Tartun haasteeseen ja pyydän siihen muut mukaan. Esitän, että Tampereen kaupungin liikennlaitos siirtyy busseissaan maakaasu-aikakauteen ja ottaa näin todellisen askeleen kohti puhtaampaa ympäristöä. VTT on tutkinut maakaasun vaikutuksia ilmanlaatuun ja todennut, että terveysvaikutteet ovat huomattavat. Muun muassa syöpävaarallisiksi tunnettuja aineita vapautuu huomattavasti vähemmän ilmaan maakaasukäyttöisissä kulkuneuvoissa. Sama pätee perimään vaikuttavissa aineissa. Maakaasu vähentää runsaasti typenoksidien määrää ja minimoi hiukkaspäästöt niin alas, että niitä on vaikea mitata. Kun dieselmoottorit ovat tällä hetkellä Euroopan Unionin määrittelemällä E4-tasolla, maakaasu on tasolla EEV, joka on eu-normien luokituksen puhtain taso. Gasum on ilmoittanut avaavansa markkinat maakaasu-autoille Suomessa ja Helsingissä homma toimii jo. Tampereen pitää ehdottomasti vastata Helsingin haasteeseen ja tehtävä periaatepäätös puhtaamman ympäristön puolesta. Vaikka maakaasubussit maksavat noin 20 prosenttia enemmän kuin nykyiset bussit, polttoaine on kuitenkin 10 prosenttia halvempaa kuin diesel. On myös todennäköistä, että tkl onnistuu neuvottelemaan julkista hintaa halvemman ostosopimuksen. Kaasun hinta on myös dieseliä vakaampi. Maakaasu maksaa noin 60 prosenttia bensan hinnasta, joten tekemällä oikeita ratkaisuja: esimerkiksi antamalla maakaasu-autoille ilmaisen pysäköinnin ja oikeuden ajaa bussikaistalla, levitämme tkl:n antaman alkusysäyksen myös yksityisautoihin. 3000 uutta parkkipaikkaa keskustaan ei ole valtuuston kestävä kehitys -linjauksen mukaista politiikkaa, paitsi jos parkkeeraaminen niihin edellyttää maakaasumoottorista autoa. Ympäristöpäästöt on syytä ottaa vakavasti nyt eikä vasta, kun on liian myöhäistä. Joonas Lepistö kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Valtuusto ei sallinut talvipyöräilyä Sami Kainulainen kirjoitti Aviisissa hyvän kirjoituksen pyöräilyn ympäristöystävällisyydestä, jossa mainittiin myös se, että Tampereen kaupunki sulki taas marraskuun alusta keskeiset kevyenliikenteenväylät pyöräilyltä. Aloitteeni talvipyöräilyn sallimiseksi käsiteltiin viime valtuuston kokouksessa ja kukaan valtuutettu ei pitänyt asiaa niin tärkeänä, että olisi ottanut mitään kantaa asiaani. Aloitteen käsittelystä jäi kuva, ettei ketään valtuustossa kiinnosta mahdollisuus vähentää ympäristöpäästöjä ja ruuhkia. Tai sitten pyöräilijöitä ei pidetä välineenä vähentää niitä. Tosiasia kuitenkin on, että pyöräilyn kieltäminen pienentää kynnystä yksityisautoiluun ja täten nostaa jo ennestäänkin suuria liikenneruuhkia. Uuden kunnossapitolain mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan kevyenliikenteenväylistään ja kun pyöräilijät pidetään poissa muun muassa Hämeenkadulta, Itsenäisyydenkadulta ja Hatanpään valtatieltä, kunnossapitokustannukset jäävät pieniksi. Nämä kustannukset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan pieniä lukuja ja vaikuttavat kuitenkin suuresti muun muassa monen opiskelijan ja työssäkävijän elämään. Kun nykyinen käytäntö jää voimaan, tarkoittaa se sitä, että pyöräilijät pidetään autojen seassa, joka on todellinen turvallisuusuhka. Harva uskaltautuu ajoväylälle leikkimään terveydellään. Kun tähän vielä lisätään se, että nykyinensäännös ei ole millään tapaa edes uskottava, kun sitä rikotaan jatkuvasti, on surullista, että valtuusto ei ole valmis tekemään asiaan muutosta. Joonas Lepistö kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Vastine apulaiskaupunginjohtajan Vuohenoja-vastineeseen Lauantain Aamulehdessä Päivi Sillanaukee, Eeva Päivärinta, Heikki Lätti ja Jari Ahvenainen sanovat, että olen esittänyt virheellisiä lukuja Vuohenojan ja päihdeongelmaisten sairaalahoidon kulujen suhteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin kyseiset henkilöt kirjoittavat vastineessaan, että Vuohenojan palvelutaloon olisi tulossa vain 29 päihdepotilaspaikkaa. Oikea luku on 70. Taloon on suunniteltu 16 tehostetun palvelun asuntoa ikääntyneille päihdetaustaisille lähinnä dementiaa sairastaville ja samalle kohderyhmälle 13 palveluasuntoa, 22 palveluasuntoa huonokuntoisille vanhuksille (erityisryhmille, mukaanlukien päihdeongelmaiset) sekä 19 tukiasuntoa päihdekuntoutujille, yhteensä siis 70 hoitopaikkaa. Toiseksi kirjoittajien mukaan sanomani 400 euron päivittäinen sairaalakulu päihdepotilaille on väärä. He väittävät oikeaksisummaksi 174 - 320 euroa. Näissä summissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon teho-osastohoidon vaikutusta. Teho-osastohoidon kustannus voi olla pahimmillaan jopa kymmenkertainen, esimerkiksi haimatulehdus, tavalliseen sairaalan hoitopäivään verrattuna. Eli oikea luku on oikeasti yli 400 euroa per päivä. Tarkemmin ottaen 403,60 euroa. Sairaalahoitopäivän kustannus on laskettu todellisten tapausten pohjalta; palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen tarpeessa olevien päihdeongelmaisten osalta kokemuksen mukaan vuositasolla eripituisia sairaalajaksoja kertyy jokaisen kohdalle yhteensä noin 75 hoitopäivää, josta teho-osastohoidon osuus on noin 10 % eli 6-8 hoitopäivää. Tampereen A-killan toimesta on vertailtu tehostetun palveluasumisen ja sairaalahoidon välisiä kustannuksia vuonna 2006 ja vuonna 2007. Vuohenojan palvelutalossa tulusi olemaan 16 asukasta tehostetussa hoidossa, hoitopäivän bruttokustannus 108,54 euroa hoitovuorokaudelta, 16 hoitopaikan osalta yhteensä kokonaisen vuoden osalta 652.912 euroa. Tehdäänpä vertaus Sillanaukeen ja kumppaneiden tekemien lukujen mukaan, jotka ovat alimitoitettuja. Otetaan 174 - 320 euron keskihinnaksi luku 230 euroa. Jos samaa potilasryhmää hoidetaan sairaalassa koko vuoden, kustannukset olisivat tämän hoitopäivähinnan mukaan 3.680 euroa päivässä, 1.343.200 euroa vuodessa. Eli siis lauantain kirjoittajienkin lukujen perusteella säästöjä Vuohenojan palvelutalosta, siis laskettuna pelkästään 16 hoitopaikan osalta, tulisi vuositasolla 690.288 euroa. Kirjoittajat sanovat näin: "Onkin siis syytä kysyä, onko kaupunkin tarkoituksenmukaista rahoittaa palveluja uusien seinien sisään vai kehittää toimintaa kokonaisuutena niin, että nykyiset palvelut vastaisivat paremmin päihdeongelmaisten tarpeisiin." Vastaus on selvä. On todella tarkoituksenmukaista rakentaa seinät ja tätä kautta kehittää palveluita paremmin päihdeongelmaisten tarpeisiin, kun säästöt vuositasolla ovat todella suuret. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Vuohenojan palvelutalo toisi säästöjä Vuoden 2006 talousarviokeskustelun käydessä vilkkaimmillaan on tuotava avauksia. Yksi tärkeä sellainen on jo pitkään vuoroansa odottanut Vuohenojan palvelutalo. Talo olisi tarkoitettu kuntalaisille, jotka ovat päihdeongelmaisia eivätkä tule toimeen omillaan. Tällä hetkellä kyseiset kuntalaiset käyttävät sekä sairaalahoitoa, kotihoidon palveluita että katkaisua. Nykyinen käytäntö on kallis. Sen osoittaa muutama luku. Jos palvelutalo rakennetaan, sinne mahtuisi 70 päihdepotilasta. Tällä hetkellä heistä jokainen viettää 75 päivää vuodessa sairaalahoidossa. Yksi päivä maksaa 400 euroa. Vuositasolla tämä tekee 2,1 miljoonaa euroa. Sen lisäksi puolet päihdeongelmaisista käyttävät säännöllistä kotipalvelua, joka maksaa 837 euroa kuukaudessa per henkilö. Kun tässä tapauksessa 35 kuntalaista saa tätä palvelua ja se uloitetaan 9,5 kuukaudelle vuodessa, yhteisvuosikustannus nousee 278 000 euroon. Tämän lisäksi katkaisuhoidon 20 asiakaspaikasta aina 3 on tämän ryhmän ihmisille, joka on 15 prosenttia paikoista. Tälle asiakasryhmälle katkaisusta ei ole mitään hyötyä, koska katkon jälkeenkään he eivät pysty tulemaan toimeen yksin. Loput asiakaspaikoista täyttyy henkilöistä, jotka hoidon jälkeen ovat kykeneväisiä normaaliin elämään. Vuositasolla 120 paikkaa jää sellaisille asiakkaille, jotka kuuluisivat Vuohenojalle. Tämä tarkoittaa 189 000 euroa vuodessa. Kun sairaalahoidon 2 100 000 euroa, kotihoidon 278 000 euroa ja katkon 189 000 ynnää yhteen, tulee vuosikustannuksiksi näistä potilaista 2 569 000 euroa. Vuohenojan vuosikuluiksi on laskettu 1 029 059 euroa, mutta kun tähän vielä lasketaan tulot, jotka ovat 158 754 euroa, saadaan vuosikustannuksiksi 870 304 euroa. Nykyinen käytäntö kustantaa yli 2,5 miljoonaa euroa. Tuleva käytäntö, jos valtuutetuilla riittää tahtoa, maksaa 0,87 miljoonaa euroa. Säästö olisi vuositasolla 1, 697 miljoonaa euroa eli 1 697 000 euroa. Valitukset on käsitelty, kaava on täysin laillinen, yhteistyökumppanit ovat valmiita. Eiköhän ole aika laittaa talo pystyyn. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Outoa maahanmuuttopolitiikkaa Lauantain lehdessä Kari Huoviala leimasi itsensä outoon valoon. Toimittajan ongelma on se, että hän ei viitsinyt siirtolaispolitiikkaa kommentoineessa jutussaan sanoa mitään, siitä miksi siirtolaiset käyttävät niin paljon päihteitä tai että miksi Ranskassa on erilainen poliittinen kulttuuri, vaan kommentti tiivistyi lähinnä siihen, että Huovialan mukaan pakolaisten pitäisi muuttaa keskenään Pirunsaarelle. Huoviala on kyllä siinä oikeassa, että päihteet eivät ole hyvästä, eikä vandalismi ole oikein, mutta se ei liity mitenkään siihen, että Ranskan yhteiskunta olisi tehnyt väärin ottaessaan siirtolaisia maaperälleen. Turvapaikan myöntäminen vainoa ja sortoa pakeneville ihmisille kuuluu kaikkien sivistysmaiden velvollisuuksiin. Kyllähän monet eurooppalaisetkin ovat saaneet turvaa toisista maista paetessaan Euroopassa olleita ääriliikkeitä. Myös sodat, ympäristökatastrofit ja köyhyys ovat syitä, joiden vuoksi EU:n pitää ehdottomasti tukea muiden maiden kansalaisia. EU pitäisikin avata enemmän maahanmuuttajille. EU:n ulkorajan sulkeminen siirtää vastuuta pakolaisista ja EU:iin pyrkijöistä maille, jotka sijaitsevat lähempänä kriisialueita tai EU:n ulkorajan tuntumassa. Keskeinen syy laittomaan maahanmuuttoon on laillisen maahanmuuton vaikeus. Tämän vuoksi esimerkiksi ihmiskauppa ja erilaiset joukkokuolemat merellä ovat yleisiä. Olin EU-konferenssissa Brysselissä, jossa Maltan edustaja sanoi, että paikalliset kalastajat ovat tosi kyllästyneitä keräilemään joka päivä ruumiita Välimerestä. EU itse ja sen historian käyttäytyminen on suurin syyllinen siihen, miksi ylipäätänsä pakolaisuus on niin suuri ongelma. Maahanmuutto Eurooppaan ei ole rasite tai uhka, vaan arvokas mahdollisuus korjata muun muassa ikääntymisen ja työvoimapulan ongelmia. YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan EU:n väestömäärän pitäminen nykytasollaan vuoteen 2050 vaatisi 1,6 miljoonaa siirtolaista joka vuosi. Jotta työssäkäyvien ja eläkeläisten suhde pysyisi vakiona, maahanmuuttajia EU:iin tarvittaisiin 13,5 miljoonaa joka vuosi. Mikäli nykyinen linja jatkuu, vuonna 2040 EU:ssa väestön keski-iän on arvioitu olevan 60 vuotta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 30 vuotta. Sitäkö me haluamme? Hyvän lehden merkki on se, että kun kommentoidaan tärkeistä asioita, mukana on asiantuntijan lausunto eikä heitellä mitä tahansa sarkastisia kommentteja asioista, jotka ansaitsevat paremman käsittelyn maakuntamme päälehdessä. Tietoa aiheesta on kyllä saatavilla. Toivon, että Aamulehti oppii virheestään. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Joonaksen talousarviomuutosehdotukset vuodelle 2006: Vuohenojan palvelutalon rakentaminen Tulevaan palvelutaloon mahtuu 70 henkilöä. Nykyinen käytäntö Tampereen kaupungilla on, että päihdeongelmaiset ovat noin 75 päivää vuodesta sairaalahoidossa. Kun hoidettavia on 70 tarkoittaa se sitä, että vuositasolla pelkästään sairaalan hoitopäiväkustannukset ovat 2.1 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi katkaisuhoidossa 20 asiakaspaikkaa, kolme hoitopaikkaa näistä paikoista on jatkuvasti henkilöillä, jotka eivät pärjää omillaan eivätkä tule katkonkaan jälkeen pärjäämään omillaan. Se tekee 15 prosenttia koko katkaisuhoidon asiakaspaikoista, joka on vuositasolla 120 paikkaa. Tämä tarkoittaa 189 000 euroa vuositasolla. Tämän lisäksi henkilöistä, jotka tulisivat Vuohenojalle, heistä35 henkilöä saa kotipalvelua ja kun vähennetään sairaalassaoloaika jää 9,5 kuukautta kotihoitoaikaa, joka tarkoittaa vuositasolla 278.000 euroa. Kun lasketaan, että palvelutalon menot ovat yhteensä 1.029.059 euroa ja tulot 158.754 saadaan Vuohenojan nettomenovaikutukseksi vuositasolla 870.304. Tämänhetkinen tilanne on 2,1 miljoonaa + 189 000 + 278 000 = 2, 569 miljoonaa euroa. Tästä kun vähennämme summan 870 000 euroa, saamme tuloksen 1, 697 miljoonaa euroa, joka on säästämämme summa, kun rakennamme Vuohenojan palvelutalon. Nuoriso- ja kulttuuritoimen vuokriennousun kattaminen Nuorisotoimen vuokrat ovat kohonneet Tilakeskuksen takia 38 000 euroa ja kulttuuritoimen 30 000. Jos tätä rahaa ei saada lisää budjettiin, rahat otetaan toiminnasta, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suurin osa nuorisotiloista ei pysty toimimaan. Olemme ottaneet yhdeksi pääpainopisteeksi lapset ja nuoret, joten on ehdottoman tärkeää, että kyseinen raha saadaan budjettiin. Tämä raha ei mitenkään nosta lasten ja nuorten tukemista, vaan pitää sen edes entisellään. Lisäksi pitäisi tarkastella yleisesti nuorisoon panostamista. Lastenkulttuurikeskuksen tukeminen Budjettiin ei olla varattu ollenkaan rahaa uudelle lastenkulttuurikeskukselle, jonka pitäisi olla tärkeänä osana tukemassa Tamperetta EU:n kulttuuripääkaupungiksi ja osaltaan parantamassa Tampereen kulttuurielämää pienemmille. Lastenkulttuurikeskus tarvitsee 30 000 alkuun päästäkseen ja toimiakseen. Sijoitus on oleellinen, koska Tampereen valtuusto on sitoutunut satsaamaan kulttuuripääkaupunkikilpaan. Kaukajärven bändikämpät Nuorisotoimi saa tilat Kaukajärveltä bändeille. Tilaan mahtuu yli kymmenen bändiä. Tämä helpottaisi osaltaan bändien kovaa tilanpuutetta. Budjettiin pitäisi saada 10 000 euroa tilan vuokraan. Yli 85-vuotiaiden kotihoidon peittävyyden nostaminen Kotihoidon peittävyyttä pitäisi määrätietoisesti nostaa ylöspäin kymmenen prosentin tasolta kohti valtakunnallista 25 prosenttia. Pitkällä aikavälillä tämä aiheuttaa huomattavan summan säästöjä ja pidentää vanhusten kotona-asumisen aikaa. Valtuusto on omassa strategiassaan painottanut kotihoidon peittävyyden laajentamista yli 85-vuotiaille. Esitän, että tukea nostettaisiin 2 prosentin vuosivauhtia 2010 vuoteen asti. Tällöin pääsisimme kelvolliseen noin 20 prosenttiin, jolloin tilannetta tulee tarkistaa uusin silmin. Filharmonian vuokriennousun kattaminen Filharmonialla on nousussa vuokrat 30 000. Jos tätä ei kateta, se tarkoittaa sitä, että lasten musiikkikasvatus loppuu kokonaan. Musiikkikasvatus on todettu parantavaksi elementiksi opiskelutuloksia analysoitaessa ja siksi erittäin kannatettavaa pitää filharmonian ohjelmistossa. Joonas Lepistö [sivun alkuun] Puhe Keskustorin bändimielenosoituksessa 19.10.05 Tampereen kaupunki on Suomen yksi suurimmista kaupungeista. Tampereen kaupungin nuorisoon käyttämä raha on sijalla 15. Tämä kertoo aika selvästi mistä on kysymys. Täällä jo arvopohjaisesti ei olla valmiita satsaamaan nuorisoon, ,vaan uskotaan, että kyllä ne pärjää. Ongelma ei rajoitu pelkästään bändikämppiin, vaan näkyy myös niin sosiaali-ja terveyspuolella, että ylipäätänsä vapaa-aikaan panostettavissa määrärahoissa. Kuinkakohan monta kertaa minun pitää sanoa, että turvaamalla nuorelle aktiivinen vapaa-aika, syrjäytyminen minimoidaan. Bänditoiminta on loistava esimerkki syrjäytymisenehkäisystä. Muistuttaisin jo heti alkuun, että tämä kaupunki on kuitenkin hakemassa Eu:n kulttuuripääkaupungiksi, jota pidetään jo nyt monen mielestä vitsinä. Vitsinä se pysyykin, jos ei asennetta vaihdeta ja vähän äkkiä. Itse tartuin kitaraan yläasteen ahdistusaikoina. Jos en olisi tarttunut, ja saanut aikaan mahtavaa bändiä, en olisi nyt tässä kertomassa mistä oikein on kysymys. Bändi pelasti minut ja minuja on paljon täällä keskustorilla, tampereella, joka puolella. Huoli Pyynikin Trikoon värjäämön purkamisesta on aiheellinen, sillä kaava on näytteillä ja sen mukaan värjäämö puretaan. Mutta muistuttaisin vielä kuitenkin, että valtuusto ei ole hyväksynyt purkausta eikä sitä ole käsitelty siellä vielä. Niin kauan kun eiole negatiivisia päätöksiä asiasta, on toivoa. Uskon, että tällä mielenosoituksella on merkitystä päättäjien pääkoppaan ja jos ei ole, korjauttakoon koppansa. Valitettavasti täälläkään ei juurikaan niitä päättäjiä ole. Mistäköhän syystä? Luultavasti eivät uskalla tulla paikalle, koska tietävät, etteivät osaa perustella purkamista. Mutta mä olen helvetin iloinen, että meitä on näin paljon täällä. Me voimme olla todella ylpeitä siitä, että me sentään välitämme. Myös tästä väen määrästä näkyy, että Tampereen bändikulttuuri ei ole mikään pieni ilmiö. Ilmiö on legenda jo nyt ja se tulee kasvamaan. Varma Sampon omistama Kiinteistö Invest on myös Pyynikin Trikoon rakennusten omistaja. Suuryritykset eivät ahneudessaan näe kulttuuria, vaan niille tärkeintä on maksimoida voitot, rahan määrä. Niin pätee tässäkin. Kulttuuri jää rahan alle. Tilalle tulee parkkipaikkoja. Eikö olekin pirun komeeta, kun kaikki vanha pitää purkaa, vaikka väkisin?! Pitää muistaa, että parhaimmillaankin Pyynikiltä on nousemassa Suomen tähtikaartiin muun muassa jo listojen kärjessä keimaileva Lovex. Viime vuoden kovimpana Pyynikin nousijana mainittakoon Uniklubi. Negative dissaa Tamperetta jo nyt joka paikassa ja ihan syystä. Tampereella ei ymmärretä bändien merkitystä koko kaupungin kehitykselle. Täällä puhuu raha, ja sitä ei todellakaan heru kulttuurille. Kerron esimerkin. Kuulun kulttuuri-ja vapaa-aikalautakuntaan. Päätimme äskettäin ensi vuoden budjetin. Tai siis emme päättäneet vaan meille sanottiin, että rahaa ei ole, joten se on tämmöinen. Ainoa lause, mikä tuli lisää budjettiesitykseen koko kokouksen aikana oli lauseeni nuorisokahvilan suunnittelun aloittamisesta. Nuorisokahvilaa ei kuitenkaan ole tulossa, koska ei ole rahaa. Ei ole kyllä tulossa mitään muutakaan. Aika kuluu nopeaan ja pian tehdään päätöksiä Pyynikin tilanteesta ja bändien kohtalosta. Mikä on ratkaisu tilanteeseen? 1. Aloitteeni koulutilojen iltakäytöstä bändikäyttöön meni uudelleen valmisteltavaksi. Kun tämä aloite menee läpi, saamme rutkasti lisää tilaa kouluista. 2. Kaupunki perustaa työryhmän pohtimaan musiikinvientiä ja ylipäätänsä bändien tukemisen kehitystä. Tällainen toiminta luo Tampereelle huiman imagonnousun sekä paljon rahaa. 3. Pohjolankatu 25:sen kämppä on remontoitava kulttuurille. Nämä kaikki olisivat helppoja toteuttaa, eivätkä olisi rahallisesti vaikeita investointeja, mutta niin kauan kuin meidän kulttuurista vastaava apulaiskaupunginjohtaja väittää lehdessä, että kämppien hommaaminen bändeille ei ole kulttuuria, olen valmis panostamaan ammattitaitoisiin virkamiehiin kaupungissamme. Jos kuitenkin käy niin, että värjäämö päätetään purkaa,kaupungin tulee sitoutua antamaan kyseisille bändeille uudet tilat. Kun purkutyöt aloitetaan, jokaisella bändillä pitää olla uudet tilat. Se on vähintä, mitä Tampereen kaupunki voi tehdä. Jatkossa jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida nuorison harrastukset mukaan lukien bändien reenausmahdollisuudet. Jos oikein asiat hoidetaan, Tampere saataisiin valtakunnalliseen suosioon bändiystävällisyydestään ja se olisi tuore keino syrjäytymisenehkäisyyn, josta hyötyisivät monet eri osapuolet. Olen lukenut lehdistä, että joidenkin mielestä nuorilta puuttuu edunvalvontakoneisto. Minut on äänestetty valtuustoon, jotta ajan nuorten etua. Sitä mina olen myös tehnyt ja tulen tekemään. Uusin hankkeeni on juuri perustamani työelämässä olevien nuorten projekti, jonka tarkoituksena on eri taiteen keinoin saada nuoret pitämään huolen omista etuuksistaan ja toteuttamaan itseään. Nettisivuillani keräännyt nimiä nuorista, jotka haluavat mukaan tekemään taidetta. Hankkeen tavoite on hoitaa Tampere EU:n kulttuuripääkaupunkikisassa sijalle yksi ja tämä tilaisuus on sen alkurykäisy. Siihen ei kaupunki pysty, mutta jos me nuoret teemme yhdessä työtä sen eteen, me pystymme siihen. Ja vielä loppuun haluan esittää kysymyksen. Joka päivä me jokainen heräämme hieman enemmän uusliberalisteina. Tyydymmekö me siihen? Tarkkailkaa itseänne. Jos ei muuten lähde, Roctum lähtee. Rauhaa. Joonas Lepistö [sivun alkuun] Tampereesta musiikinviejä Huoli Pyynikin Trikoon värjäämön purkamisesta on aiheellinen, sillä kaava on näytteillä ja sen mukaan värjäämö puretaan. Mutta muistuttaisin, että valtuustossa on paljon myös sellaisia ihmisiä, jotka vastustavat purkamista. Menisihän siinä reenikämpät, pienteollisuus ja kulttuuriperintö. Kolme kärpästä yhdellä iskulla ja porvarien suupielet halkeilesivat naurusta. Ja sitähän me emme halua, emmehän? Pitää muistaa, että parhaimmillaankin Pyynikiltä on nousemassa Suomen tähtikaartiin muun muassa jo listojen kärjessä keimaileva Lovex. Viime vuoden kovimpana Pyynikin nousijana mainittakoon Uniklubi. Negative dissaa Tamperetta jo nyt joka paikassa ja ihan syystä. Aamulehti kyseli lauantain lehdessä ratkaisuja tilanteeseen. Minulla on mielessä kolme sellaista, joista kaikki pitää toteuttaa. 1. Aloitteeni koulutilojen iltakäytöstä bändikäyttöön meni uudelleen valmisteltavaksi. Kun tämä aloite menee läpi, saamme rutkasti lisää tilaa. 2. Kaupunki perustaa työryhmän pohtimaan musiikinvientiä ja luo tätä kautta itselleen huiman imagonnousun sekä paljon rahaa. 3. Valtuusto päättää olla purkamatta värjäämöä. Lauantain lehdessä syytettiin nuorisoa edunvalvonnan puutteesta. Senhän takia minutkin on äänestetty valtuustoon, että valvon nuorien etua. Ja tässä olisi lisää edunvalvontaa: Tampereen nuoriso ei voi sietää tämmöistä pelleilyä ja on nousemassa barrikadeille! Pyydän kaikkia tulemaan 19.10. klo 15 Rautatieasemalle, josta lähdemme suurin joukoin kohti keskustoria. Kyltit mukaan ja äänihuulet kuntoon! Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Minne olemme menossa? Trooppiset pyörremyrskyt ovat voimistuneet ja pidentyneet viimeisten 30 vuoden aikana, osoittaa amerikkalaistutkija Kerry Emanuel uudessa tutkimuksessaan. Myrskyjä ei ole aiempaa enemmän, mutta tuulennopeudet ovat entistä kovempia ja myrskyn laantuminen kestää pidempään. Myrskyjen tuhoisuus seuraa hyvin tarkkaan meren pintalämpötilaa, joka on noussut samaan aikaan noin puolella asteella. Sekä tuulen nopeudet että myrskyjen kesto ovat nousseet noin 50 prosentilla 70-luvun puolivälistä lähtien ja samalla myrskyjen laskennallinen tuhoisuus on noussut lähes kaksinkertaiseksi. Kun näille myrskyille alttiiden rannikkoalueiden asutus on samanaikaisesti lisääntynyt, on kehitys menossa huonoon suuntaan. Itse vietin heinäkuun Shanghaissa ja sain nähdä kaiken katoavaisuuden omin silmin. Ukkelia kaatui kuin heinää. Ratkaisua ilmasto-ongelmaan on etsitty pitkään ja yksi elvyttävä tekijä on Kioton sopimus. Se on kuitenkin mutkikas tie, koska konsensusta ei ole onnistuttu saamaan aikaan. Bush kieltäytyi hyväksymästä YK:n alaista Kioton sopimusta, koska katsoi sen vaarantavan Yhdysvaltain taloutta. Näinhän tässäkin taas, yllätysällätys, raha meni kaiken muun edelle. Herra presidentti piti epäreiluna sitä, etteivät Kioton päästörajoitukset koske Kiinaa ja Intiaa. Rajoitukset edellyttävät teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Bush päättikin valmistella ihan uuden oman "kiotonsa" ja otti siihen muutaman maan mukaan: Kiinan, Intian, Etelä-Korean, Japanin ja Australian. Tällä sopimuksella pyritään rauhoittelemaan USA:n ilmastopolitiikkaa sorsivia valtioita ja kansalaisliikkeitä, mutta sopimuksen ongelma on se, ettei se velvoita mihinkään. Kyseiset maat ovat saaneet todellisen ahaa-elämyksen, sillä sopimuksen pääpointtion se, että ympäristöystävällisen teknologian kehittäminen on ratkaisu ilmaston lämpiämiseen. Vuonna 1997 neuvoteltu Kioton sopimus astui voimaan viime helmikuussa, kun Venäjä hyväksyi sen. YK:n asiantuntijat ovat arvioineet, että maailman keskilämpötila nousee 1,4 - 5,8 celsiusastetta tämän vuosisadan aikana ellei kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetä tuntuvasti nykyisestään. Montako suurkatastrofia tarvitaan avaamaan päättäjien silmät? Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Sosiaalinen luototus olisi mainio parannus Viime valtuustossa käsiteltiin Nina Kiviahon mainio aloite sosiaalisesta luototuksesta. Sosiaalinen luototus käynnistettiin pilottina kahdeksassa kunnassa, mm. Helsingissä, 1999 syksyllä. Kuntien määrä on lisääntynyt, koska kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Aloite sai tylyn vastaanoton. Virkamiehet väittivät, että se on liian kallis ja siksi mahdoton toteuttaa. Totuus on se, että luototus säästäisi suuria summia rahaa. Tein palautusesityksen, koska virkamiehet eivät olleet huomioineet luoton tuomia etuja. Hävisin sen kuitenkin 26 - 36. Luototuksen tarkoitus on vähentää toimentulotukiluukun väkeä. Sitä ollaan yritetty jo pitkään ja tässä olisi loistava mahdollisuus siihen. Luoton ennaltaehkäisevä vaikutus näkyy siinä, että pienituloiset tulevat yleensä hakemaan luottoa jo ennen kuin joutuvat ulosottoon. Luotto mahdollistaa sen, ettei velallisen tarvitse hakea toimeentulotukea. Ja rahaa säästyy. Jos kuitenkin käy niin, että pienituloinen joutuu ulosottoon, ulosottolaki ei ota huomioon kuntalaisen vuokraa. Laki kuitenkin oikeuttaa vähentämään velallisen seuraavasta palkasta kolmanneksen. Tämä on saanut ihmisiä lopettamaan työnteonsa ja hakeutumaan työttömäksi. Taas lisää kuluja. Sosiaalisen luototuksen kautta esim. Helsingissä ollaan saatu pienituloiset kuntalaiset pysymään töissä. Siksi luotto on myös oiva työllisyydenhoidon väline. Luotolla on myös korjaava vaikutus. Velkaantuminen lisää suuresti riskiä sairastua psyykkisesti ja edistää moniongelmaisuutta. Tämähän maksaa taas pirusti lisää. Työntekijöiden lisäksi osa opiskelijoista ei saa valtion takausta opintolainalle, joten luotolla turvataan heidän opiskelunsa ja mikä parasta jälleen: ilman toimeentuloluukkua. Aloitteen vastauksessa luoton tarpeettomuutta perustellaan käytössä olevalla ennaltaehkäisevällä toimeentulotuella. Se on kuitenkin harkinnanvarainen ja suora kulu. Luotto tulee takaisin kaupungille ja lisää ihmisten omatoimisuutta sekä vastuuta itsestään yhteiskunnan avustuksella. Aloite siis hylättiin. Päätöksellä varmistettiin, että sosiaali- ja terveyslautakunnan rahahuolet eivät helpotu yhtään. Päinvastoin. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Tampereen Demarinuoret ry: Talvipyöräily pitää sallia Tampereen keskustan alueella. Tampereen Demarinuoret ry. kannattaa kaupunginvaltuutettu Joonas Lepistön aloitetta talvipyöräilyn sallimisesta Tampereen keskustan alueella. Pyöräily on ympäristöystävällinen, terveitä elämäntapoja edistävä sekä liikkujalle nopea ja edullinen liikkumismuoto, jonka salliminen keskustassa ei saisi rajoittua ainoastaan kesäaikaan. Tampereen kaupungin asenne pyöräilijöitä kohtaan on pitkään ollut pyöräilyn vastainen ja siihen on tultava muutos. Pyöräilystä pitää tehdä keskustassa helppoa, jotta yhä useampi etenkin keskustassa asuva kuntalainen voi innostua pyöräilystä. Tampereen kaupungin pitäisi ottaa mallia Hollannista, pyöräilyn mallimaasta, tai jopa lähempää: Helsingin kaupunki on ottanut pyöräilijät huomioon hienosti liikennesuunnittelussaan tekemällä keskustan alueelle pyöräilykaistoja sallimalla pyöräilyn niin kesällä kuin talvellakin. Pyöräily ei saastuta luontoa ja lisäksi siitä on hyötyä myös pyöräilijälle itselleen; pyöräilijän kunto kohenee ja rahaa säästyy. Näiden kahden seikan lisäksi pyöräily on etenkin ajansäästökysymys; kävely on erinomainen liikkumismuoto, mutta pyöräily on huomattavasti nopeampi tapa liikkua. Etenkin kaupunkimme keskustassa asuvat ja opiskelevat sadat nuoret kärsivät kaupungin pyöräilynvastaisesta politiikasta; koulumatkat on pakko tehdä jotenkin muuten kuin pyöräilemällä. Kaupunki ei kiellä talvisin yksityisautoilua keskustassa, mutta kieltää pyöräilyn. Emme voi ymmärtää Tampereen kaupungin logiikkaa keskustan talvipyöräilyn estämisen suhteen. [sivun alkuun] Mikä on TKL:n tulevaisuus? Olemme taas saaneet lehdistä lukea, kuinka bussilippujen hinnat nousevat. Jutussa myös mainittiin, jos valtuusto näin hyväksyy. Ongelmahan nimenomaan on se, ettei meiltä kysytä, pitääkö lippujen hintaa nostaa. Ne päättää tkl:n johtokunta. Se on toki totta, että lippujen hintaa on pakko nostaa, jos ei valtuusto tajua antaa enempää rahaa tkl:lle. Viime kauden valtuusto teki periaatepäätöksen, että konsernituki tkl:lle lasketaan 20 prosenttiin, parhaimmillaan se oli kolmannes kokonaisbudjetista. Esimerkiksi Helsingissä konsernituki lähentelee viittäkymmentä prosenttia, mutta täällä Tampereella me vain laskemme sitä pitkäjänteisesti ja varmasti. On toki hienoa, että jo kauan retuperällä olevaa järjestelmää huolletaan ja säästöjä onnistutaan tekemään, niin pitää ollakin, mutta jos rahanpuutteen vuoksi kuntalainen joutuu taasen maksamaan enemmän joukkoliikenteestään, kynnys yksityisautoiluun pienenee entisestään. Eiköhän ruuhkia ole jo tarpeeksi näillä seuduilla ja meidän pitäisi tehdä kaikkemme, että niitä pienennetään. Olisiko siis aika valtuuston myöntää virheensä ja tehdä kauaskantoinen päätös konsernituen nostamisesta. Siihen valtuustolla on taas mahdollisuus syksyn talousarvion yhteydessä. Joonas Lepistö [sivun alkuun] Vapaaehtoistyömarkkinoiden puhe 21.8.05: Tärkein asia, mitä opin Kiinassa oli paikallinen motto, jota niin moni ihminen kantoi siellä ajatusnuoranaan: auta muita ihmisiä haluamatta siitä vastapalveluksia. Se on asia, mistä vapaaehtoistyössä on pohjimmiltaan kyse. Vapaaehtoistyössä ei ole tarpeeksi ihmisiä, koska länsimaalaiseen kulttuuriin ei kuulu auttaa muita ihmisiä ilman, että he joutuisivat kiitollisuudenvelkaan. Kiitollisuudenvelka pilaa niin monta hyvää ajatusta. Maailmasta eivät ongelmat lopu, vaikka mitä tehtäisiin, vaikka kuinka tiedotettaisiin ja valistettaisiin. Kuitenkin jos emme yrittäisi edes vähentää ongelmia, täällä ei enää eläisi kukaan. Vapaaehtoistyöstä puhutaan liian vähän. Siitä ei opeteta koulussa, siitä ei puhuta kovinkaan monen kotona, se ei ole tarpeeksi esillä ihmisten arkielämässä. Nykyajan maailmassa koko vapaaehtoistyökäsite joutuu taistelemaan olemassaolonsa puolesta, koska ihmiset haluavat mahdollisimman paljon rahaa ja tämä ihmisryhmä on nopeasti kasvava häpeätahra. Tällaiset ihmiset eivät koskaan tekisi vapaaehtoistyötä. Siksi tärkein tapa lisätä ihmisten kiinnostusta vapaaehtoistyöhön on saada yhteiskuntamme arvoja muuttumaan. Valitettavasti suuri tapa lisätä vapaaehtoistyön kiinnostavuutta on kertoa maailman tilasta ja ongelmista. Mitä enemmän ongelmia, sitä enemmän ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Edes poistaakseen huonon omantuntonsa, jos ei muuten. Elämme maailmassa, jossa ongelmat kasaantuvat ja jos poliittista tahtoa ei riitä, mikään ei muutu. Mediassa G8-maita ylistettiin, kun ne kerrankin saivat jotain hyvää aikaan, mutta kovin kauan siinä kesti. Politiikan ongelma on se, että tilanteet pitää viedä niin pitkälle, että joudutaan tekemään pakkopäätöksiä. Tämä G8-maiden päätös oli yksi sellainen, ja se olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin. Media myös kertoi mielenosoituksista, jotka kritisoivat g8-maiden laimeaa toimintaa, mutta fakta on se, että mielenosoitukset jäivät ja jäävät muutamaan, koska länsimaalaisia ei juurikaan kosketa ihmisten hätä kaukana siellä jossain. On tutkittu, että yksi prosentti siitä rahasta, mitä länsimaalaiset kuluttavat vuodessa kosmetiikkaan, riittäisi lopettamaan kehitysmaiden kriittisimmän köyhyyden. Tätä köyhyyttä vastaan taistelee tuhannet ja taas tuhannet vapaaehtoistyöntekijät ympäri maailmaa. Keskeinen ongelma vapaaehtoistyöjärjestöillä on nykyään joka puolella tuhoa tekevä ns. kilpailulainsäädäntö, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei millään tavalla suosita mitään, jottei minkään suosiminen aiheuta minkään mun vähemmän suosimista. Tämä käytännössä tarkoittaa mm. sitä, että nykyään on olemassa vapaaehtoisjärjestöjä, joita valtio ei voi tukea, koska se muka vääristää kilpailua ja syrjii voittoa tuottavia saman alan yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä voin sanoa Mannerheimin lastensuojeluliiton, jossa yksi osa toimintaa on lastenhoitoa. Nuoret saavat muutaman euron siitä, että hoitavat perheiden lapsia illan, kun vanhemmat haluavat viettää kaksin aikaa. Lainsäädännön mukaan tämä on yrityksiä syrjivää. Tällaiset lait vain huonontavat kaikkien elämää, sekä näiden vanhempien että yrityksien ja tekevät tasa-arvosta naurunalaisen käsitteen. Mielestäni vapaaehtoistyöjärjestöjen tärkein työ on herättää ihmiset ajattelemaan omilla aivoillaan. Miettimään, mitä täällä oikein tapahtuu ja onkohan kaikki ihan oikein. Miksi Ilmasto lämpenee, miksi ihmisoikeusrikokset ovat niin yleisiä, miksi joka puolella soditaan ja ennen kaikkea, mitä voidaan tehdä. Vai onko kaikki jo liian myöhäistä? On kunnia, että sain puhua täällä tänään. Jaksamista teille kaikille, jotka teette maailmasta hieman paremman paikan. Ja muistakaa, jos haluat jonkun syttyvän tuleen, sinun pitää itse ensin palaa. Joonas Lepistö [sivun alkuun] Kannattaako purkaa Pyynikin Trikoon bänditehdas Lautakunta on tehnyt päätöksensä pistää näytille kaava, joka oikeuttaa Pyynikin trikoon värjäämön purkamisen. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kyseisessä kohteessa on lähemmäs 30 bändiä joka tarkoittaa 100 - 150 musiikin harrastajaa. Tämä sen lisäksi, että rakennuksella on toki paljon kulttuurillista ja historiallista arvoa. Tilanteessa, jossa muutenkin Tampereella on suurpula bänditiloista, ei ole mitään järkeä lopettaa tällaista bänditehdasta. Tiloissa harjoittelevat muun muassa sellaiset bändit kuin Negative ja Yölintu. Miksei ymmärretä bänditoiminnan sekä sosiaalista että taloudellista vaikutusta kaupungin hyvinvointiin? Allekirjoittanut voi kokemuksesta sanoa, että perustin aikoinani bändin, koska "ei ollut muutakaan tekemistä ja soittaminen on hieno harrastus" ja enkä ole päivääkään katunut. Se on tuonut minulle paljon sisältöä elämääni ja uusia ajatuksia sekä ajattelemisen aihetta. Bändi veti minutkin pois kaduilta. Kyseisille bändeille ei ole edes ilmoitettu purkamisesta. Se olisi vähintä, mitä olisi jo aikaa sitten pitänyt tehdä. Toinen asia on se, että jos värjäämö päätetään purkaa, kaupungin tulee sitoutua antamaan kyseisille bändeille uudet tilat. Jos oikein asiat hoidetaan, Tampere saataisiin valtakunnalliseen suosioon bändiystävällisyydestään ja se olisi tuore keino syrjäytymisenehkäisyyn, josta hyötyisivät monet eri osapuolet. Purkaminen ei saa tapahtua ilman kunnollista kansalaiskeskustelua. Nyt on sen aika. Joonas Lepistö [sivun alkuun] Ja maailma on taas vähän kauniimpi Aatteen paloa, riehakasta ja jaloa, tarjosi 40. punainen puoluekokous Jyväskylässä. Itse olin ensimmäistä kertaa kyseisessä kokousmaratonissa, kun kävi tsäkä ja jengi äänesti minut sinne. Ja minähän sitten annoin mennä. Astuessani 350 puoluekokousedustajan järkyttävän isoon saliin, ajattelin, että ei juma, pitääkö tuonne eteen mennä oikeasti pönttöön puhumaan. Hetken kurkkulimaa nieleskeltyäni päätin ottaa mallia pikku-joonaksesta, joka neljävuotiaana huusi jouluaattona "joulupuuonrakennettua" pukille niin kovaa ja rohkeasti, että pukki luultavasti toivoi olleensa jossain kaukana muualla, muorin kainalossa. Muutama erittäin tärkeä päätös saatiin myös aikaiseksi. UP-Demari jo ehti uutisoida, ettei opintotukeen luvattu korotuksia. Asia oikeasti meni jotakuinkin täysin päinvastoin. Muutosesitykseni opintotuen nostamisesta elinkustannuksia vastaavaksi meni äänestyksessä selvästi läpi. Tämä oli rohkea viesti edustajilta hallitukselle siitä, mitenkä pitää toimia. Toinen muutosesitykseni koski opintorahan korotusta. Tämän läpimeno varmisti sen, että opintotuen nostaminen tarkoittaa lainapainotteisuuden vähenemistä. On hienoa huomata, että väki oikeasti kuunteli, mitä puhuin. Se ei mennyt kuuroille korville. Tällainen henki antaa runsaasti voimia jatkaa valitsemallani tiellä. Tälläinen kannustus aktivoi yhä suurempaa osaa nuoria vaikuttamisen kuoppaiselle, mutta palkitsevalle polulle. Muita oivallisia linjauksia olivat lauseet: "Vanhempainvapaiden työnantajakustannukset jaettava tasan sukupuolten kesken" ja "Suomen annettava Saharan eteläpuolisille valtiolle velkansa anteeksi". Tämä on sitä oikeaa yhteisvastuuta tämä. Ihan legendaarisen Forssan ohjelman tasolle emme kuitenkaan yltäneet. Lauseet kuten "Köyhyys poistettava Suomesta" ja "Jokaiselle katto pään päälle" jäivät vieläkin puuttumaan ohjelmasta. Mutta ei hätää tämäkin tulee muuttumaan, kunhan päästämme alle kolmekymppisiäkin puoluehallituksen palleille. Vaikka junttapaketeista tuskin koskaan päästään eroon, minulle tuli yllätyksenä, että puolueessamme on vielä oikeata demokratiaa. Mutta kyllähän se sieltä löytyi, Jyväskylän Paviljongista. Olen sitä etsinyt muutaman vuoden, mutta niin kuin laulussa sanotaan: "Etsivä löytää." Joonas Lepistö [sivun alkuun] Jee, ensi kesänä bongaillaan oikeistolaisia! B. Heinisuo meinasi pudottaa silmät päästään, kun hän luki Aamulehdestä, että nuorisojoukko oli vallannut kadun. Olemme täysin samoilla aaltopituuksilla Heinisuon kanssa. On totta, että hauskaapitävät ja poliittisesti näkyvät tamperelaisnuoret ovat useimmiten vasemmistolaisia - ja oikeiston puolelta löytyvät ne, jotka ajankulukseen kirjoittavat näistä tapahtumista lehteen. B.Heinisuo korostaa kirjoituksessaan, että poliisi on tehnyt virheen, kun antaa nuorten osoittaa mieltään keskustan liikennettä vastaan. B.Heinisuo ei nähtävästi ole ymmärtänyt poliisin roolia yhteiskunnassamme. B. koki isona ongelmana, että mielipide keskustan autoilusta, ilmaistiin ilman poliittisia banderolleja. Sokeakin näkee, että jos vastustetaan saastuttavia yksityisautoja, kyse on vasemmistosta. Sivistysvaltiossa, joka Suomi tietääksemme on, poliisin tarkoitus on myöntää kaikille mielipiteen vapaus, banderolleilla tai ilman. B.Heinisuo myös haluaa saada oikeistonuoret kaduille demokraattisen Tampereen nimissä. Tervetuloa vaan. Emme vain ymmärrä, että mitä oikeistonuoret siellä kaduilla tekisivät. Tuskin ainakaan haluaisivat vastustaa yksityisautoilua. Näin monen verojenvähennysvuoden jälkeen ja jopa varallisuusveron poiston tapahduttua oikeistonuorilta tuskin löytyy enää syytä lähteä kaduille hyppimään. B.Heinisuo kehoittaa yleisökirjoituksensa lopussa poliisia puuttumaan nuorten kadunvaltaukseen. Poliisilla on ensi kesänä kaksi vaihtoehtoa: joko estää vasemmistolaisten mielenilmaukset, tai raahata kokoomusnuoret väkisin kaduille ilmaisemaan edes yksi sellainen mielipide, jota kansa ei ole vastaan. Joonas Lepistö Linda Lehto Bongarit [sivun alkuun] Mallin tarkoitus tuoda avointa demokratiaa Valtuusto on kiirehtimässä jo tämän kevään aikana uutta toimintamallinuudistusta. Muutamaan asiaan vielä pitäisi kuitenkin puuttua. Uuden pormestarimallin selvityksessä sanotaan, että mallin tarkoitus on vahvistaa poliittisen järjestelmän luottamusta kuntalaisten silmissä. Jos pormestari valitaan vuonna 2007, kesken valtuustokauden, se tarkoittaa sitä, että ryhmät keskenään sopivat, kuka on ensimmäinen pormestari. Se ei hirveästi kasvata kuntalaisten luottamusta. Siksipä olisi järkevää siiryä uuteen toimintamalliin vasta ensi valtuustokauden alusta ja järjestää kunnallisvaalien yhteydessä pormestarivaalit, niin että kuntalaiset saisivat äänestää pormestarin. Asia koskee niin läheisesti tamperelaisia, että kansanvaali olisi luonteva vaihtoehto. Tällä aikalisällä varmistetaan myös se, että pilottihankkeet, jotka nyt ovat käynnissä voitaisiin analysoida ja tulokset tarkastella, joka mielestäni oli edellisen valtuustokauden lähtökohta. Nyt uudesta toimintamallista ollaan päättämässä ennen kuin pilotteja on tutkittu. Nykyisessä selvityksessä tilaajalautakuntiin ollaan tunkemassa apulaispormestareita. Yhtä hyvin selvittäisiin puheenjohtajilla, koska ne tekevät jo nyt pääsääntöisesti samoja hommia kuin apulaispormestarit tulisivat tekemään. Tilaajalautakuntiin ei olla päästämässä muita kuin valtuutettuja. Tähän kun vielä lisätään se, että tuotantopuolellekin puolelta johtokuntien jäsenistä edellytetään liike-elämän ammattitaitoa, varmistetaan valitettavasti se, että nuoria ei tule jatkossakaan pääsemään enempää päätöksentekoon mukaan, eikä kulttuuri tule muuttumaan. [sivun alkuun] Vappupuhe 2005: Hyvät toverit, Työttömyys on laskenut noin 6 prosenttia Pirkanmaalla viime vuodesta, se on Suomen kärkeä, mutta meillä ei ole silti syytä riemuun. Täällä Tampereella työttömyys on yhä melkein 20 prosenttia korkeampi kuin muun Suomen keskiarvo. Sen lisäksi Tampereella on tällä hetkellä vielä melkein 2000 nuorisotyötöntä. Siksi yhteiskuntatakuu on saatava tehokkaammin käytäntöön. Toivottavasti haasteeseen vastaa hyvin juuri julkistettu seudullinen työllisyysohjelma, joka piakkoin tulee myös valtuuston käsittelyyn. Ongelmia riittää rutosti: Miten saamme sosiaaliluukulta ihmiset työelämään, miten huolehdimme vastavalmistuneiden pääsyn työmarkkinoille ilman työttömyyskautta, miten saamme 2.asteen ammatillista koulutusta houkuttelevammaksi. Näin muutamia mainitakseni. Ongelmista huolimatta SAK ei missään vaiheessa ole turhautunut, päinvastoin, se elää uutta nousukautta. Uudistuksista esimerkiksi muutosturva on tervetullut Suomen työelämään ja lähimpänä esimerkkinä Perloksen Ylöjärven tehtaalle. Uudistus sisältää irtisanotun palkallisen vapaan uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunutta tiedotusta, henkilöstön kanssa tehtävän toimintasuunnitelman ja työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelman sekä korotetun työttömyysturvan. Uudistus on tulossa voimaan heinäkuussa. Toinen työntekijän elämää helpottava tekijä on ryhmäkanteen mahdollisuus. Malli parantaa työläisten oikeusturvaa ja minimoi taloudellisen riskin hintavissa oikeudenkäynneissä. Hallituksessa on pitkään väännetty matalapalkka-alojen palkkatuesta. Jos malli tulee voimaan, sen on sisällytettävä työnantajalle velvollisuus työllistää enemmän työntekijöitä. Hyvistä saavutuksista huolimatta sak tarvitsee uusia tuulia ja ideoita. Sak:n on huolehdittava jatkuvuudestaan ja maksimoida nuorisoystävällisyytensä. Me tarvitsemme pirusti uusia nuoria innokkaita ihmisiä mukaan toimintaamme. Osana tätä jäsenhankintaa on meneillään oleva nuorille suunnattu kampanja "Viidakon säännöt eivät enää ole voimassa", joka on jo nyt tuonut useita satoja opiskelijajäseniä mukaan Sak:hon. Mutta tämä ei riitä. Meidän pitää huomioida paljon paremmin opiskelijat. Suomen opintotuki on paljon pienempi kuin muissa pohjoismaissa ja tämä varmistaa sen, että opiskelijat vievät työttömien työpaikat, koska heillä ei ole varaa opiskella. Tämä on kehnoa työllisyyspolitiikkaa. Sak:n pitää ajaa rajusti opintotuen korottamista. Opiskelijoiden lisäksi nuorissa on muutenkin tekemistä. Pätkätyöläisten tilanne ei edelleenkään ole mairitteleva. Lukuisista parannuksista huolimatta, joita ovat neljän tunnin minimityöaika, lisätuntien tarjoamisvelvollisuus, sovitellun työttömyyspäivärahan onnistunut puolustaminen, viikonloppuvapaiden varmistaminen ja oikeus tasavertaiseen asemaan vuosiloma-asioissa, emme ole kyenneet hillitsemään pätkätöiden kasvua. Se, mikä Sak:n pitäisi juntata ensi tupoon läpi, on uudistus, joka velvoittaa työnantajat maksamaan työntekijöilleen joukkoliikennekustannukset. Tämä olisi myös Tampereen liikennelaitoksen pelastus. Alan yhdestä ongelmista mainitsen videovuokrausalojen työehtosopimuksen, niin sanotun keltaisen tessin, joka tarkoittaa sitä, että työntekijät raatavat vähän yli viiden euron tuntipalkalla ilman lisiä. Tälle alalle on saatava kaupan työehtosopimus. Meidän tehtävämme on Suomen olojen lisäksi viedä hyvinvointimalliamme myös muualle. Sak:n onkin otettava selkeäksi tavoitteekseen saada kolmikantasopimusmalli jokapuolelle Eurooppaan. Euroopan hyvinvointi on meidänkin etu. Muualta tarvitsemme tänne paljon työvoimaa. Tämä on tunnustettava, koska huoltosuhteemme on vaarassa jo nyt. Sak:n on otettava paikkansa rasisminvastaisen taistelun ja suvaitsevaisuuskamppailun keskiössä. Esimerkkejä ay-liikkeen rappiosta on jo muun muassa Yhdysvalloissa. Maan työvoimasta vain 15 prosenttia on järjestäytynyttä ja luku on alenemaan päin. Niin kauan kuin on ollut ammattiyhdistysliike, työnantaja on jaksanut protestoida ehdotuksiamme ja kehittämiskykyämme. Muistakaa hyvät toverit, että mitä enemmän porvari valittaa, sitä parempia ovat meidän ideat. Elkäämme missään vaiheessa lannistuko. Varsinkin näinä aikoina, jolloin kapitalismi ei ole koskaan ollut näin hirveää, meidän on pitkäjänteisesti jatkettava heikompien puolustamista. Sak:n pitää huolehtia, että ay-liike ylettää jokaiselle Suomen työpaikalle. Meidän pitää kertoa, kuinka hieno juttu on ammattiyhdistysliike. Yhtenä esimerkkinä voinen todeta, että jokainen ay-liikkeelle jäsenmaksuna maksettu sentti voidaan vähentää verotuksessa. Tämän tietää liian harva. Tämä Tampere nääs onkin sitten mielenkiintoinen juttu. Me menetämme jatkuvasti muihin kuntiin lapsiperheitä, kun ei täällä ole tontteja. Kaavoitusasiat on saatava kuntoon ja nopeasti. Kaupungin pitää myös kaavoittaa paljon enemmän teollisuusaluetta pienille ja keskisuurille yrityksille. Tiloista on huutava pula nyt. Sen lisäksi Tampereen pitää lanseerata paremmin sosiaalinen yritysmalli, joka vähentää pitkäaikaistyöttömien määrää. Täällä Tampereella uusi hallinnonuudistusmalli tulee valtuustoon kevään aikana. Jouduin lukemaan pari päivää sitten Aamulehdestä, että on jo valittu, mistä puolueesta pormestari tulee. Tällaiset sopimukset eivät ole demokratiaa ja siksi ehdotankin, että pormestarin voisi valita kuntalaiset erillisillä vaaleilla. Itse malli tarvitsee kipeästi remonttia niin, että hyvinvointipalveluita ei tungeta kaikkia saman johtajan alle, eikä kulttuuria pilkota eri johtokuntiin. Tilaajalautakuntiin pitää mahdollistaa myös muiden nuorten kuin valtuutettujen pääsy ja liikelaitostamista pitää rajoittaa. Tilaajatuottajamallin pilottihankkeet pitäisi ehdottomasti odottaa loppuun ja analysoitava ennen kuin uutta hallintomallia runtataan väkisin läpi. Eniten uudistuksessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitenkä henkilöstö saadaan paremmin jaksamaan. Se on retuperällä Tampereella. Ykkösjuttu tähän väliin olisi se, että valtuusto sitoutuisi henkilöstöohjelmaan, jonka päämäärä olisi pitkäjänteinen henkilöstön kasvattaminen aloille, joissa tekevistä käsistä on pulaa. Hallitus on seitsemänä vuotena alentanut säännönmukaisesti verokertymää. Ongelma tilanteessa on se, että tutkimusten mukaan rikkaat ovat keränneet hyödyn ja köyhät ovat pysyneet yhtä köyhinä. Samaan aikaan kuntien valtionavustuksia on alennettu roimasti. Uusi valtionavustusuudistus vie Tampereelta vielä lisää tukia pois. Kasvukeskusten laiminlyönti on laiminlyönti hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan. Meidän vasemmistolaisten on laitettava ykköstavoitteeksemme poistaa köyhyys Suomesta. Tälläkin hetkellä puoli miljoonaa suomalaista on köyhiä. Yli kymmenentuhatta ihmistä on ilman asuntoa. Tämä ei saa jatkua. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vasemmiston pitää tehdä tiivimpää yhteistyötä ja tämän vuoksi demareiden pitää huolehtia, että rakas pikkusiskomme pääsee hallitukseen ensi vaalikaudella. Hyvät toverit, tämän vuoden viimeisenä päivänä tulee täyteen komeat 100 vuotta Sak:n paikallisjärjestötoimintaa Tampereella. Se on asia, jonka kunniaksi ei riitä pelkkä hatunnostaminen. Sen kunniaksi haastan jokaisen teistä hankkimaan yhden uuden jäsenen Sak:hon. Sen kunniaksi tehkäämme liikkeestäämme vieläkin parempi ja ennen kaikkea uudistuskykyinen. Ja lopuksi en malta olla sanomatta, että arvostakaa ja auttakaa toisianne, se on parasta mitä elämässänne pystytte tekemään. Olkaa ylpeitä itsestänne. Liekehtikää aatteen paloa. Te olette ansainneet tämän juhlan. Hyvät toverit, oikein hauskaa vappua ja Takon tehtaalle terveisiä ja tsemppiä taisteluun! [sivun alkuun] Koulukyytiasia on tasa-arvokysymys Viimekauden valtuusto sitoutui kolmen prosentin kasvun säästöbudjettiin tälle valtuustokaudelle. Tämä edellyttää kipeästi säästöjä eri palveluista. Ja nyt niitä säästöjä sitten on mietitty ja haettu kipeäksi asti. Nyt on vuorossa koulukyytiasia. Hallitus miettii kyytitukien lopettamista. Tämä tarkoittaa, että moni perhe joutuu harkitsemaan uudelleen lastensa koulutuspaikan. Säästön idea on lähikouluperiaate. Periaate ei siinä mielessä ole kaikille toimiva ratkaisu, koska osalla oppilaista on erikoislahjakkuuksia. Tämä osa oppilaista on meidän tuleva potentiaalinen ryhmä, joka tekee Tamperetta myöhemmin tunnetuksi muualla. Erikoistuneet koulut pohjautuvat juurikin näiden oppilaiden tarpeisiin. Tällaiset lahjakkaat oppilaat tarvitsevat opintojensa kiinnostuksen säilymiseksi juuri erikoisopetusta. Useimmille oppilaista matka on koulun sijainnista johtuen pitkä. Siksi matkoja on tuettu. Jos tuki loppuu, se eriarvoistaa oppilaiden perheitä ja suosii hyvätuloisia. Pitää muistaa, että valtuustomme perusperiaate numero yksi on asiakaslähtöisyys. Säästöjä etsiessä pitäisi osata punnita seuraamukset. Nämä säästöt eivät mielestäni pienuudessaan yllä sellaisiksi, että se korvaa seurannutta haitta-astetta kuntalaisille. Tasa-arvon kannalta katsottuna koulumatkatukien lakkauttaminen on virhe. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Ahaa-teatteri ansaitsee kaupungin takauksen Perjantain Aamulehdessä kerrottiin, että Tampereen kaupungin hallitus on esittämässä Ahaa-teatterin lainatakauksen hylkäämistä. Tämä olisi Ahaan lopun alkua. Ahaa-teatteri on nuorten teatteri, joka on erityisen suuressa suosiossa varsinkin yläasteikäisten keskuudessa. Ahaa on eniten koulujen kanssa yhteistyötä tekevä teatteri Tampereella. Ahaa pitää esityksiä keskellä päivää kouluryhmille, joka osaltaan tukee koululaisten opetusta ja lisää maailmannäkemystä. Olin viime torstaina katsomassa Ahaan esitystä Tampere-talossa ja sanottakoon, että Ahaa onnistui esityksessään yhdistämään aitouden, opetuksellisen puolen ja tuoreuden. Seksistä kertova esitys oli erilainen, jotain aivan muuta, mitä muut teatterit tekevät ja oli varmasti sanomaltaan paljon tehokkaampi opetustapa kuin biologian tunti opettajan punastuneina naamoineen. Ahaa on kehittämässä laajempaa yhteistyötä nuorten kanssa muun muassa jatkossa järjestettävillä klubi ja kerho-illoillaan. Tämä on juuri sitä ennaltaehkäisevää työtä, mitä me valtuutetut suuresti toivomme kulttuuripuolen ryhmien tekevän. Tampere on ottanut myönteisen kannan kulttuuripääkaupunkikisaan. Se tarkoittaa suurempaa panostusta kulttuuriin. Sitä ei ole lainatakauksen kieltäminen. Ahaa on jo rempannut yläkerran. Jos takausta ei myönnetä, alakerta jää ilman remonttia ja Ahaa ilman tiloja. Tällä hetkellä Ahaa on joutunut jakamaan näyttelijänsä ja harjoituspaikkansa ympäri Tamperetta, koska takausta ei ole tullut. Ihmettelen suuresti niitä lukuisia hienoja puheita Ahaan loistavasta nuorisotyöstä, jos kuitenkin suhtautuminen päätöksenteossa on tällainen. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Nuorisojärjestöjen jakoperusteissa on parantamisen varaa Hannu Soro, Satu Sipilä ja Olli-Poika Parviainen kirjoittivat viime viikolla tälle palstalle (AL, toim. huom) nuorisojärjestöjen avustusmäärärahoista ja niiden epäoikeudenmukaisuudesta. Kirjottavat ovat oikeassa siinä, että järjestelmä tarvitsee paljon parantamisen varaa. Puhuin kokouksessa etenkin sitoutumattomien seurojen, muun muassa Tampereen Eurooppalaisten Nuorten (heille myönnettiin huikeat 200?), puolesta ja niiden mitättömien määrärahojen korottamisesta, tuloksetta. Ongelma on se, että isot eivät pysty tinkimään omastaan juurikaan, joka on mielestäni väärin ja näin pienemmät jäävät nuolemaan näppejään. Isojen pitäisi ymmärtää solidaarisuuden tärkeys, se, että ymmärretään antaa myös muille. 8200 euron tuki nuorisoharrastajajärjestöille on naurettava ja kertoo systeemin epädemokraattisuudesta. Systeemiä itsessään on vaikea muuttaa, niin kauan kuin systeemin luojat istuvat päättävissä elimissä. Annan vain yhden esimerkin: Vihreillä ja Vasemmistolla on sama voimasuhde Tampereella. Vihreätnuoret sai 490 euroa, Vasemmistonuoret 15350. Jokainen lautakunnassamme tietää, että se on väärin. Vihreät on ensiarvoisen tärkeä ryhmittymä, kun puhutaan nykyajan maailmasta, jossa ympäristö on jatkuvasti uhanalaisena. Rahat, mitkä jaettiin, olivat pääasiassa sitä 200 euroa, jolla järjestön on hyvin vaikea kyetä pyörittämään aktiivista ja jäsenistöä kartuttavaa toimintaa. Ei huonoa, jollei jotain hyvääkin: partiolaiset saivat lisää rahaa ja myös formulakerho tulee saamaan rahaa liikuntaseurajaon yhteydessä. Sanoin lautakunnan viime kokouksessa, että on väärin päättää tukijaosta ennen kuin olemme määritelleet kriteerit, joilla annamme rahat. Näissä kriteereissä ja painotuspisteissä on paljon parantamisen varaa. Asiaa ei jätetty pöydälle esityksestä huolimatta, koska eri tahojen on saatava rahat pikaisesti, jotta heidän toiminta ei häiriinny, mutta kevään seminaarissa tulemme tarkistamaan edellisen lautakunnan tekemiä ohjeistuksia jakoperusteista. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Nuoriso tarvitsee keskustaan nuorisotalon ja -kahvilan Nimimerkki Tampereen nuorelle kiitokset siitä, että herätit henkiin keskustelun nuorison vapaa-aikatilojen puutteesta. Nuorimpana valtuutettuna koen velvollisuudekseni vastata kyseiseen aiheeseen. Tampereen nuori peräsi vastausta siihen, että miksei päättäjät ymmärrä, että ilkivaltaa tapahtuisi paljon vähemmän, jos nuorilla olisi tiloja, missä ne voisivat viettää aikaa. Vastaan tähän, että uskon valtuutettujen kyllä ymmärtävän tämän tosiseikan, mutta he eivät ymmärrä sitä niin hyvin, että antaisivat siihen rahaa. Tämän takia on erittäin hyvä, että muutama nuorikin pääsi uuteen valtuustoon sisään, jotta tämä asia menisi eteenpäin. Tampereen nuorisotoimi on luvannut kevään aikana kartoittaa tilat keskustan nuorisokahvilaa varten. Nuorisofoorumilla oli jo tilatkin kahvilaa varten, mutta kuulemma liian kalliit. Kysyisinkin, että mitenkä joku virkamies voi vakavasti sanoa, että tällainen tila, jonka säästökustannukset ovat merkittävät eri osa-alueilla, on liian kallis. Mitenkä ylipäätänsä raha voidaan laittaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön esteeksi. Nuorisotyö tarvitsee toiminnan lisäksi seiniä. Valtuusto on laatimassa paraikaa uutta strategiaa. Tavoitteeni on saada pääasioiksi uudessa strategiassa ennaltaehkäisevän työn maksimoinnin ja heikompiosaisten priorisoinnin. Valtuuston pitäisi ymmärtää, että varmistamalla tilat nuorille, varmistaa vapaa-ajanviettomahdollisuuden nuorille. Ei kukaan, ei nuori itse eikä hänen vanhemmatkaan, halua että he viettävät aikansa kaduilla. Tällä palstalla nuorisosihteeri Pia Korri mainosti The Point-nuorisotilaa nimimerkille Tampereen nuori sanomalla, että tila on auki perjantaisin. Tarvitsemme keskustaan nuorisokahvilan ja nuorisotalon, jotka ovat auki joka päivä. Kaupunginhallituksen suunnitelmien mukaan tila on tulossa vasta vuonna 2009, jos silloinkaan. Tällaiset investoinnit ovat pölyhiukkanen kaupungin budjetissa, mutta parhaimmillaan estävät montaa nuorta syrjäytymästä jo alkutaipaleella elämässään. Jos tämä meno jatkuu, ne, jotka nyt kävisivät nuorisotiloilla, ovat baarissa silloin, kun kaupunkimme saa hommattua tilat keskustaan nuorille. Joonas Lepistö Kaupunginvaltuutettu (sd) [sivun alkuun] Joukkoliikennekeskusteluun järkeä Perjantain Aamulehdessä annettiin ymmärtää, että viime valtuustossa äänestettiin siitä, kuka on pikaratikan puolella ja kuka ei. Väärin. Koko aloite oli sinänsä turha, koska aloitteessa vaaditut toimenpiteet kaikkien liikennevaihtoehtojen osalta ovat jo käynnissä ja tämä tutkimus valmistuu samaan aikaan kuin tutkimus pikaratikan mahdollisuudesta. Valtuustossa asia politisoitui ja puurot ja vellit menivät sekaisin. On väärin, että viime vaaleista tehtiin pikaratikkavaalit samaan aikaan, kun bussiliikennettämme ollaan ajamassa alas. Alasajoa yrittävät nopeuttaa Tampereen elinkeinoelämän johtohahmot, niin kuin Aamulehden gallupissa kävi ilmi. Kaupungin bussiliikenteen kilpailuttaminen On väärin, että viime vaaleista tehtiin pikaratikkavaalit samaan aikaan, kun bussiliikennettämme ollaan ajamassa alas. on viimeiseksi toteutettu Helsingissä. Kuka täällä voi haluta samanlaisia seuraamuksia tänne: palvelun heikkenemistä, laadun huononemista ja asiakaslähtöisyyden vähenemistä. Ennen kuin ratkaisuja pikaratikasta tehdään, on syytä keskittyä TKL:n toimintaedellytysten parantamiseen. TKL:n konsernituki on ensimmäinenasia, jonka tiputtaminen on lopetettava. Valtuusto teki viime kaudella periaatepäätöksen, että konsernitukea lasketaan aina 20 prosenttiin asti, ilman että mitään selvityksiä on tehty konsernituen riittävyydestä. Valtuusto meni väärin päin puuhun tässä asiassa. Tiivistettynä konsernituki on nyt noin 21,6 prosenttia ja tuen tason pienentäminen sen kuin jatkuu. Ei mikään ihme, että lippujen hinnat nousevat ja linjat vähenevät. Pitäisi ymmärtää, että lippujen hintoja nostamalla teemme suuren poliittisen virheen tilanteessa, jolloin tehtävämme on lisätä joukkoliikenteen suosiota. Hyviä parannusmahdollisuuksia kyllä löytyy, jotka vähentävät yksityisautoilua ja täten päästöjä, joiden määrä on nykyään keskustassa suurempi kuin koskaan ennen. 1. Opiskelijoilla pitäisi olla oikeus lasten lippuun ja vaihdon pituus pitäisi nostaa kahteen tuntiin tunnin sijasta. 2. Aikataulusuunnitteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. 3. Bussimme tarvitsisivat laatuväylät, jotka vähentäisivät ruuhkia. 4. Ehdotukseni ovat mahdollisia, kunhan konsernituen suunta muutetaan ja nopeasti. Lopuksi: Me tarvitsemme Tampereelle toisiaan tukevia joukkoliikennemuotoja, ei toisiaan syöviä, siksi pikaratikkapäätöstä ei pidä tehdä ennen kuin KAIKKI mahdolliset liikennejärjestelyvaihtoehdot on tutkittu. [sivun alkuun] Näpit irti Länsi-Tampereen terveyskeskuksista Sain käsiini vetoomuksen, jonka oli allekirjoittanut kahdeksan eri Länsi-Tampereella sijaitsevaa yhdistyksen puheenjohtajaa. He ovat huolissaan. Niin minäkin olen, sillä tiistain Aamulehdessä ilmoitettiin, että "Länsi- Tampereelle tulee yksi suuri terveysasema". Tämä tarkoittaa, että sekä Lielahden, Tesoman ja Pispalan terveysasemat yhdistetään. Ylilääkäri Erkki Lehtomäki kertoo, että tämä on tavoite. Väitän, että tällainen tavoite on huono. Ensinnäkin: Tesoma on kaupungin lähiökehittämishankkeiden kohteena. Selvityksissä todetaan, että Tesoman terveyskeskuksen palveluita tulee parantaa. Se ei ole kehittämistä, että terveysasema viedään heiltä pois. Toiseksi Lielahti on kasvukeskus, jonka asukasmäärän lisääntyminen jatkossa ollaan turvaamassa kaavoituksella. Mielestäni alueen vetovoima heikkenisi huomattavasti, jos alueelle muuttoa harkitsevat huomaisivat, että lähin terveydenhuoltopalvelu sijaitsee melkein kymmenen kilometrin päässä. Kolmanneksi Rantaväylän nyt jo kaoottinen liikenne sekaantuisi entisestään, jos terveyskeskukset koottaisiin yhden katon alle huonojen liikenneyhteyksien päähän. Ja lopuksi taloudellinen näkökulma: meillä on olemassa seinät, joita asuinkunnan asukkaat tarmokkaasti puolustavat. Miksi hyljätä nämä ja tehdä tavattoman suuri investointi, joka veisi näiltä kuntalaisilta yhden tärkeimmistä peruspalveluista kauas? Jatkuva keskittäminen on nyt turhankin muotia ja virkamiesten viesti tuntuu olevan, että kiihdytetään vain lisää. Tällainen ei saa olla itseisarvo, vaan kuntalaisten elämässä pitää olla myös jotain pysyvää. [sivun alkuun] Hämeenkyrössä ei vieläkään nuorisokahvilaa Luin viime vuoden Hämeenkyrön kunnan toimintakertomusta ja siellä oli mielenkiintoinen kohta. Siellä sanottiin, että nuorisokahvilaan on varattu rahaa 10 000 euroa ja siitä on käytetty 7317 euroa. Totta on toki se, että aloitteeni nuorisokahvilasta hyväksyttiin valtuuston toimesta, mutta eräs pieni mutta on jäänyt matkaan: nuorisokahvilaa ei vieläkään ole tullut. Demokraattisessa päätöksenteossa ei riitä se, että valtuusto päättää asian, vaan sen pitää myös valvoa, että virkamiehet toteuttavat päätökset. Valvonta on jäänyt hoitamatta ja niinpä virkamiehet eivät vielä tähän päivään mennessä ole saaneet aikaiseksi nuorisokahvilaa. Pari viikkoa sitten lehdessä oli juttu, jonka yhteydessä nuorisovaltuusto otti kantaa, että Hämeenkyrössä olisi tarvetta nuorisokahvilalle. Terveisiä nuorisovaltuustolle: Nuorisokahvilasta on tehty päätös ja siihen varattu määrärahat. Aloitteeseen sisältyi nuorisokahvilan markkinointi ja nimikilpailu, jotta kahvila houkuttelisi mahdollisimman monen nuoren viettämään aikaa kahvilassa katujen sijaan. Näistä mitään ei ole toteutettu, ehkä yksi painava syy on se, että tällaisia asioita ei pystytä tekemään, koska kyseinen pytinki ei ole pystyssä, vaikka Hämeenkyrön toimintakertomus muuta väittääkin. Puhuin myös valtuustossa aloitteen yhteydessä jatkuvuudesta, siitä, että joka vuosi talousarvioon tulee määräraha kahvilan kehittämistä varten. Muistakaa tämä hyvät valtuutetut tämän vuoden talousarviota päätettäessä. Valitettavasti yleisön osaston kirjoitukset pyritään yleensä hautaamaan vastineitta, mutta tähän vaadin vastausta, koska kyse on koko valtuuston vallan uskottavuudesta. Joten olkaa hyvä asianomaiset ja pistäkää kynä sauhuamaan. [sivun alkuun] Koulut saatava kuntoon Kymmenien vanhempien, opettajien ja oppilaiden vetoomuksista huolimatta Rantaperkiön koulurakennuksen ja Nekalan koulun peruskorjauksia on siirretty eteenpäin vuodesta toiseen. Niin ollaan tekemässä nytkin, Tampereen ensi vuoden talousarviossa. Toki kaupungin horjuva talous vaatii tarkkaa suunnittelua. Ei kuitenkaan ole edes taloudellisesti järkevää opettaa lapsia olosuhteissa, jotka eivät ole opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisia ja joiden turvallisuudestakaan ei olla yksimielisiä. Esimerkiksi vaikka sitä ei erikseen laissa luekaan, kyllä kaikkien oppilaiden käytössä pitäisi kaikissa koulurakennuksissa olla vessat. Koulujen kunnostusten suunnittelu pitäisikin saada käyntiin ensi vuoden aikana - kuten valtuusto vuosi sitten päätti, mutta on taas siirtämässä korjausta tulevaisuuteen. Tampereen kaupungin opetusstrategiassa lukee: "Kehitetään turvallinen ja innovatiivinen oppimisympäristö kaikille kouluasteille" sekä "Tuemme lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua". Haluamme olla niiden valtuutettujen joukossa, jotka kunnioittavat tällaisia korulauseita. Sellaisia päättäjiä pitäisi nyt löytyä myös nykyisestä valtuustosta ensi vuoden talousarviota päätettäessä. Eivät lapset odota. Eikä heidän kuulukaan. Varsinkaan, jos on kyse terveydestä. Remonttien yhteydessä tilat voitaisiin suunnitella uudelleen niin, että ne paremmin vastaisivat oppimisen ja opetuksen asettamia toiminnallisia ja pedagogisia tavoitteita sekä olisivat turvallisia ja esteettömiä. Ihannetapauksessa koulujen tiloista ja pihoista tehtäisiin myös käytöltään joustavia. Näin niitä saatatisiin entistä paremmin myös harrastekäyttöön. Lapset ja nuoret ovat kaupungin strategioissa yksi painopiste. Talousarviota lukiessa sitä ei kyllä huomaa. [sivun alkuun] Euro päihdehuoltoon tulee viisinkertaisena takaisin Jouko Paukkeri tarttui tärkeään aiheeseen yleisön osasto -kirjoituksessaan torstain Aamulehdessä. Kyse oli päihdehuollon alasajosta. Pyytäisinkin kaikkia päättäjiä arvokeskusteluun niiden penninvenytyspuheiden sijaan. Ja rahasta puheen ollen: Alkoholipoliittisessa ohjelmassa vuosille 2004 - 2007 sanotaan, että euro päihdehuoltoon tulee viisinkertaisena takaisin. Siinä miettimistä kirstunvartioille. Tampereen kaupungin talousarviossa vuodelle 2005 sanotaan näin: "Erityisesti alkoholiveron tuntuva alentaminen maaliskuussa 2004 ja sitä seurannut kulutuksen kasvu on ruuhkauttanut päihdehuollon palvelujärjestelmän ja hoitoihin pääsy on vaikeutunut". Heti seuraavassa lauseessa todetaan, että siksipä palveluiden saatavuutta pienennetään. Eli kaupunki on valmis pistämään hanskat tiskiin taistelussa päihteitä vastaan. Tämäkö on sitä kuuluisaa fiksua politikointia? Esimerkkinä voin sanoa, että kun A-klinikalta vähennetään 300 000 euroa ensi vuodeksi, 20 työntekijää joudutaan lomauttamaan ja vieroitushoitoja lopettamaan. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä, eihän? [sivun alkuun] Opiskelijat halvemmalla bussiin ja teatteriin Opiskelijoita on 20 prosenttia koko Tampereen väestöstä eli puhumme todellisesta opiskelijakaupungista. Tämä ei kuitenkaan juurikaan näy opiskelijan asemassa Tampereella. Muutoksia täytyy tehdä. Tilanteessa, jossa opintotuki tuskin riittää vuokraan, opiskelijat tarvitsevat kipeästi kevennyksiä palveluihin. Hyviä esimerkkejä ovat kulttuuri ja liikenne. Ehdotan, että kaupungin teattereista ja liikennelaitokselta perittävistä maksuista tingittäisiin opiskelijoiden suhteen. Teatterilipuista opiskelijoilta perittäisiin puolikas hinta aikuisen lipusta ja bussilipuista lasten hinta eli euro. Tällaiset muutokset lisäisivät huomattavasti opiskelijoiden sekä joukkoliikenne- että kulttuurikäyttäytymistä. Tällä hetkellä kaupungin panostus kulttuuripalveluihin on minimaalisen pieni ja kun ajattelee että kahden pääteatterin vuosittainen tuotto on kaupungille yli 8 miljoonaa niin varaa opiskelijoiden hinnan alennuksiin todellakin on. Kyse on myös ennaltaehkäisystä kulttuurin keinoin ja teatteritaiteen elvyttämisestä. Bussiliikennettämme ollaan ajamassa alas. TKL:n konsernitukea on laskettu ja valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen, että laskua jatketaan aina 20 prosenttiin asti. Tästä syystä lippujen hinnat ovat kallistuneet ja linjat vähentyneet. Jotta opiskelijoiden olisi mahdollisuus matkustaa halvemmalla, konsernitukea pitää nostaa. Hintoja laskemalla joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät, joka näkyy ilman puhtaudessa, yksityisautoilun vähentymisessä ja ruuhkien hiljentymisessä. [sivun alkuun] Asennekasvatus kunniaan Kovasti on viime vuosina käyty keskustelua roskaamisesta, mutta ainakaan valtuusto ei ole asiaan puuttunut. Minulla olisi ehdotus,joka hyödyttää sekä ympäristöä että nuoria ja myöhemmin myös vanhempia ihmisiä. Saamme kaupungistamme siistimmän, jos me vain haluamme. Nuorisoa pitää ymmärtää. Se ei todellakaan ole ymmärtämistä, mitä jotkut haluavat eli alkaa sakottamaan roskaamisesta. On paljon inhimillisempiäkin ratkaisua kuin sakottaminen, joka on toisaalta luovuttamista ja vetoamista vain rahan voimaan. Nuorisolle pitää antaa porkkanaa. Tällä hetkellä puistoyksikkö käyttää suuren osan ajastaan roskien siivoomiseen. Myös töhryt ja ilkivalta ovat lisääntyneet Tampereella. Tämä on myös valtava kustannuskysymys. Jos kaupunki sitoutuisi siihen, että puistoyksiköltä säästyvät rahat siirrettäisiin siistimmän ympäristön johdosta nuorison toimintaan, varmasti alkaisi muutosta tapahtumaan. Mietitäämpä asiaa. Tällainen asennekasvatus antaisi mahdollisuuden tehdä puistoyksikön sitä, mikä niille kuuluu roskien keräämisen sijasta. Rahaa ei kuluisi yhtään enempää, vaan raha liikkuisi kaupungin sisällä puistoyksiköltä nuorisopuolelle ja korvamerkittäisiin aina tiettyihin tärkeisiin hankkeisiin. Nuoren on paljon vaikeampi heittää roska maahan, kun hän tietää, että sen tekemällä hän voi menettää playstation2-konsulin uudesta keskustan nuorisokeskuksesta tai uudet bändikämpät. Pidemmällä tähtäimellä suuntaus vaikuttaisi nuorten vanhempiin ja ekologisuus lisääntyisi. [sivun alkuun] Haarlan talo nuorisotiloiksi Olen ajanut jo pidemmän aikaa Haarlan taloa nuorisokeskukseksi. Järkytyksekseni huomasin, että kaupunki on vuokraamassa sitä pois. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kaupunki kuitenkin haluaa, että se on mahdollisimman monen kaupunkilaisen käytössä. Kun talosta tulisi nuorisokeskus, jota keskusta kaipaa mitä pikemmin, talo olisi todellakin kaupunkilaisten käytössä. Talo on hyvällä paikalla ja mikä parasta: talo on olemassa. Eli ei tarvitse alkaa etsimään tonttia puhumattakaan rakentamaan taloa nuorisotiloja varten, joka olisi valtava kustannuskysymys. Puitteet ovat valmiina. Samalla saataisin lukuiset nuoret pois kaduilta. Kyseenalaistan kaupungin arvopohjan tällaisessa tilanteessa, jossa tiloja on kaivattu pitkään jo keskusta-alueelle. Kumpi painaa enemmän: nuorison vapaa-aikamahdollisuudet vai mahdollisimman kovat vuokrarahat. Tällainen ajattelumalli otta todella päähän, että nykyään vain voitot ratkaisevat. Jos kyseinen arvomaailma jatkuu Tampereen kaupungin päättäjillä ja virkakoneistolla, voin väittää, että nuorisotaloa saada keskustaan ikinä. Vuodelle 2008 ollaan suunnittelemassa nuorisokeskusta ja sekään ei ole varmaa. Tässähän ehtii kokonainen nuorisotilasukupolvi livahtaa aikuisiksi ennen kuin kaupunki edes ehtii päättämään rakentamisesta. Pyytäisin kaupunkia vetämään Haarlan talon pois vuokramyynnistä ja alkamaan suunnittelemaan nuorisotaloa kyseiselle paikalle. [sivun alkuun] Mitä on terrorismi? Venäjä on saanut sympatiamme. Onko Beslanin lapsilla suurempi arvo kuin tsetseenialaisilla lapsilla? Onko ihmislapsen arvo se 30 euroa, millä hinnalla Aasiassa myydään lapsia, jotta Yhdysvallan lapset saisivat terveemmän sydämen. Miksi USA:laiset lapset ovat arvokkaampia kuin aasialaisten? Eikö tämä ole terrorismia? Mitä on terrorismi? Terrorismin sota oli USA:n hallinnon asiakirjoissa jo 1986. Itse sota alkoi wtc-iskujen jälkeen. Afganistanin nälänhätä, naisten kehno asema ja epädemokraattisuus tiedettiin vuosia ennen 9.11.-iskuja. Kuitenkin öljyputki Mustallemerelle oli jo suunnitteilla. Miksi Saudi-Arabiaan ei hyökätä? Ei tarvitse. Oljyvirta kulkee. Miksi Venäjä ja Kiina ovat terrorismin vastaisessa sodassa, jonka tavoite on tehdä demokratiaa? Se, mitä me kutsumme terrorismiksi, on suomeksi valtapolitiikkaa. Seuraavaksi USA:lla oli vuorossa Irak, jonka johtaja herra Hussein, oli Al-Qaidan tappolistalla. Lopputulos on, että Irakin sota on lisännyt terrorismia. Surullisinta on poliitikkojen puheet, joissa jauhetaan terrorismin vastaisesta sodasta ja syyllisten tuomitsemisesta. Kovin harva jaksaa mainita syitä, miksi terrorismia on. Epätasa-arvo, köyhyys, ihmisoikeudettomuus ja demokratian puute. Joka päivä maailmassa kuolee saman verran ihmisiä nälkään kuin wtc-iskuissa. Juutalaisia, omasta mielestään vapauttajia, pidettiin yleisesti terroristeina taistellessaan irti Britannian ikeestä. Terroristeista tuli Israelin johtajia. 60-luvulla palestiinalaiset olivat israelilaisten mielestä terroristeja, jotka toimivat samanlailla kuiin juutalaiset aikaisemmin. 50-luvulla kikujujut Keniassa taistelivat itsenäisyytensä puolesta. Heitä pidettiin terroristeina, ja heistä tuli johtajia. Listaa voisi jatkaa. Jos Suomessa perustettaisiin Suomen Inhimillinen Puolue, SIP, ja he haluaisivat nostaa omaishoidontukea puolella ja olisivat valmiita valloittamaan eduskuntatalon asiansa puolesta, heitä pidettäisiin terroristeina, mutta kun herra Putin tappaa kymmeniätuhansia ihmisiä Tsetseniassa tai herra Bush Irakissa rahan ja vallan takia, se on hyväksyttävää. Ristiriita saa korvani vuotamaan verta. Mikä on hyväksyttävää väkivallan käyttöä? Miksi tällaista edes joutuu kysymään? Joonas Lepistö, yht.yo, Tampere [sivun alkuun] Eu-vaaliehdokas Lepistön vaalipäälliköksi kansanedustaja Tero Rönni 22-vuotias kunnanvaltuutettu ja eu-vaaliehdokas Joonas Lepistö on saanut kampanjansa taakse kovan luokan ay-miehen. Kansanedustaja Tero Rönni on lupautunut Lepistön vaalipäälliköksi. "- Teimme yhteistyötä jo viime eduskuntavaaleissa. Rönni oli minun "vaalikummini" eli oli minun tukena, koska olin ensikertalainen. Se kannatti, sillä sain melkein 2000 ääntä, kehuu Lepistö." Rönni ja Lepistö lupaavat kansalle värikästä vaalikampanjaa. lisätietoja: Tero Rönni: 09 4323152 / 050 511 3152, tero.ronni@eduskunta.fi Tero Rönni (vaalipäällikkö ja kansanedustaja) Joonas (EU-vaaliehdokas) Erkki Tuomioja (ministeri) Kaikki Lepistön takana! [sivun alkuun] Etätyö ratkaisu liikenneruuhkiin Tässä nyt jauhettu jo pitemmän aikaa Kekkosentien liikenneruuhkista ja sen ratkaisusta tunnelista. Tunnelin voisi jättää rakentamatta, koska se on turha ja kallis. Tämän rahan voisi käyttää niin paljon paremminkin. Tunneli vain kasvattaisi liikennettä ja antaisi joukkoliikennettä käyttävillekin kuvan, että mitä tässä enää bussia käyttämään, varsinkin kun lippujen hinnatkin nousevat. Jos oikeasti halutaan vähentää yksityisautoilua, joka olisi enemmän kuin suotavaa, on tutkisteltava mahdollisuutta laajamittaisiin etätyöprojekteihin. Autosta on tullut itseasi todella turha väline, sillä se on todellakin vain väline päästä työhön ja takaisin, eli "ostat auton, jotta voit työskennellä". Ja mikä järki ylipäätänsä on jonottaa puoli tuntia aamuruuhkassa rantatiellä ja saman verran iltapäivällä, jotta pääsisi istumaan kahdeksaksi tunniksi toimistoon? Saman työn voisi tehdä kotonakin. Näin saasteiden määrä vähenisi, ihmisille jäisi enemmän vapaa-aikaa ja heidän olonsa kohentuisi, joka pitkällä tähtäimellä vähentäisi mielenterveysongelmia ja täten veromarkkoja voitaisiin käyttää hyödyllisemmin. Kyse ei ole vaikeasta asiasta ja hyöty olisi suuri. Asiaa olisi syytä alkaa pohtia yhdessä sekä työntekijä että työnantajapuolella. Olkaa hyvät ja kokoontumaan suunnittelemaan parempaa maailmaa. Joonas Lepistö kunnanvaltuutettu, opiskelija nuorin demarieu-vaaliehdokas [sivun alkuun] Yrittäjyyskurssi kouluihin Amurin koulun rehtori Veli-Matti Kanerva siitä osuvasti puhui viime sunnuntain Aamulehdessä: koulu kohtaa bisneksen. Hänen mielestään koulu on yllättävän lähellä yritysmaailmaa ja samoja elementtejä tarvitaan koulunpenkillä kuin yrittäjyydessä. Siksipä ehdottaisinkin lisättäväksi sekä yrittäjyyden politiikkaohjelmaan että tulevien vuosien opetussuunnitelmaan yhdeksännelle luokalle pakollisen yrittäjyyskurssin, jossa käytäisiin läpi keskeiset asiat kyseisestä alasta. Tämä loisi pohjaa muutokselle, joka pitkällä tähtäimellä tekisi nuorista yrittäjäyställisempiä ja joka tätä kautta pohjustaisi työttömyyden pienenemistä. Tällainen kurssi yhdessä tehokkaamman opinto-ohjauksen kanssa voisi myös tasapainottaa suuntautumista toisen asteen oppilaitoksiin. Nykyinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä tavoite on mennyt vain kauemmaksi. Tällä hetkellä Suomi on tilanteessa, jossa kaikki työllisyyttä lisäävät keinot tulisi tuoda ilmi ja toteuttaa mahdollisuuksien rajoissa. Tämä olisi yksi sellainen. Ylipäätänsä koulu on suuri instituutio asennekasvattajana. Siksi mielestäni kouluilla pitäisi olla vahvempi ote yrittämiseen innostamisessa. Joonas Lepistö opiskelija, kunnanvaltuutettu [sivun alkuun] Miksi yliopistojen opiskelijoita rankaistaan? Kyllä taas yritetään leikata väärästä päästä, varsinkin kun yliopistotutkinnon tämänhetkinen keskimääräinen suorituspituus ei ylitä 5,2 vuotta. Silti valtionhallinto valittaa liian pitkistä opiskeluajoista. Syy opiskelun pitenemiseen on selvä: opintotuki on täysin riittämätön kattamaan tavalliset asumis- ja elämiskustannukset, eikä opintolainan ottaminen houkuttele. Niinpä yhä useamman on pakko käydä töissä. Nykyinen opintotuki on osa suomalaista sosiaaliturvaa, joka saatiin aikoinaan pitkän taistelun jälkeen lainapainotteisesta pois. Opintotuen avulla on pyritty takaamaan koulutuksellinen tasa-arvo sekä tukemaan opiskelua siten, että opiskelija kykenee keskittymään opintoihinsa päätoimisesti. Nyt tästä tuesta ollaan tekemässä jälleen ns. velkatukea. Opintotukikuukaudet ovat joka tapauksessa lailla rajattu, joten tämä ohjaa automaattisesti opiskelijoiden opintoja. Paras tapa tukea opintoaikoja on lisätä opintorahaa ja näin opiskelijan ei ole pakko tunkea itseään töihin, vaan itse opiskelemiseen, jonka kuuluisi olla se opiskelijan työ, jää enemmän aikaa. Pitää muistaa, että opiskelijat ovat jo nyt Suomen ainoa ihmisryhmä, joka joutuu ottamaan velkaa itselleen, jotta pystyisi elämään. Tutkintojen laajuutta ollaan myös esitetty leikattavaksi. Esimerkiksi Tampereen yliopiston paras puoli on juuri vapaa sivuaineoikeus, joka takaa monipuolisen tutkinnon kaikille. Kun tähän vielä lisätään, että opintojen pituus rajattaisiin seitsemään vuoteen, ei enää voida puhua tasa-arvoisuudesta, mihin ainakin ennen ollaan pyritty. Se, mitä olisi syytä tehdä, on poistaa sellaiset "opiskelijat" yliopistojen rekisteristä (siksi ajaksi kunnes palaavat), jotka eivät ole vuosikausiin opiskelleet mitään, vaan ovat työelämässä. Tällaisia on paljon. Tällaiseen "passiiviseen registeriin" kuuluva ei olisi oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin. Joonas Lepistö valtuutettu, opiskelija Tampere [sivun alkuun] Frenckelin alueen ideointia Jotta Frenckelin alueen saisi eläväksi, alueelle pitää saada toimintaa. Ehdottaisin taloudellisesti halvaksi ja myös työllisyyttä tukevaksi vaihtoehdoksi esiintymislavaa alueelle. Lava toimisi open stage -periaatteella tarkoittaen sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus ilmaista itseään muodossa jos toisessakin. Tavalliset tallaajat voisivat musisoida, laulaa, runoilla ja pitää palopuheita vapaasti vuorollaan tällä lavalla. Tämä tapahtuisi päivittäin kerran pari ja ajat pysyisivät koko kesän samoina. Näin ihmiset tietäisivät, koska ohjelmaa on. Tämän lisäksi lava toimisi paikallisille bändeille soittoareenana keikkojen ja bänditapahtumien muodossa, joita voisi järjestää esimerkiksi kerran viikossa. Tällaista mahdollisuutta ei Tampereella ole. Sen lisäksi lavalla voisi olla kuoroja, sirkusohjelmaa jne. Tämä olisi halpa vaihtoehto, sillä bändit voisivat itse järjestää tapahtumat ja kuorot yms. kaupungin tukea saavat järjestöt sitoutuisivat järjestämään ainakin yhden tapahtuman kesässä tällä samaisella Frenckelin alueella. Näin tapahtumaa riittäisi varmasti. Ja voisipa siellä olla kioski/infopiste, joka työllistäisi kesätyöläisiä ja ehkä jopa yrittäjiäkin. Eikä tässä vielä kaikki. Lava toimisi talvella talviteatterina, jota voisi hyödyntää Frenckelin väen lisäksi monet teatteriryhmät Tampereella. Monilla pienillä teatteriporukoilla on ongelmia tilojen kanssa. Tämä olisi ilmainen vaihtoehto myös heille. Turisteja tällainen näkyvällä paikalla ja ilmaisella ohjelmalla varustettu meininki houkuttelisi varmasti. Ja jotta niitä matkailijoita, mutta myös kaupunkilaisia saataisiin kulkemaan Frenckelin kautta myös silloin, kun ei ole ohjelmaa, ehdottaisin alueelle pystytettäväksi säännöllisin väliajoin vaihtuvan katunäyttelyn. Joonas Lepistö opiskelija, kunnanvaltuutettu [sivun alkuun] Tyhmä - tyhmempi - PYP Oikeistopuolueiden nuoret ovat tehneet aloitteen yhteisporvarillisen yhdistyksen, PYPin perustamiseksi. Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä heidän ukkopuolueidensa toiminta pääkallopaikalla aiheuttaa varmasti lisääntyvää sekoilua jälkipolvessa. Kokoomuksella on vaikeaa, kun nyt pitää vastustaa sitä, mitä vielä puoli vuotta sitten kannatettiin hallituksessa. Huvittavaa on myös se, että puolue, joka halusi pudottaa opintotukea hallituksessa ollessaan, on nyt tehnyt opiskelijoille korotusehdotuksen. Keskustaa taas voi pitää korkeintaan kulissipuolueena, minkä nyt demareiden tukemiselta kerkiää. Tämä on nyt johtanut siihen, että nuorporvarijohtajat ovat keksineet syyttää vasemmistoa ja ay-liikettä Suomen pysäyttämisestä paikoilleen, holhoamisesta ja kehityksen jarruttamisesta. Voiko olla todellista, että porvarit pelkäävät jo niin paljon vasemmistoa, että he ovat siksi alkaneet arvokeskustelun, ilman arvoja, porvarikerhon avulla? Mielenkiintoista tässä debatissa on se, että koko PYP ei ole saanut muuta aikaiseksi kuin haukkua ay-liiketta ilman mitään todellista ongelmanratkaisua. Ai niin, ovathan ne keksineet yrittää laillistaa nuuskaa. Tällaisella ei kuitenkaan edistetä yhteistyöhön perustuvaa, Suomelle luontaista politiikan mallia. Suomea nimenomaan on rakennettu eri puolueiden yhteistyöllä, ei yksivärisillä liittoumilla. Keskustanuorten puheenjohtaja sanoi, että nykymuotoinen ammattiyhdistysliike on suurin yhteiskunnallisten uudistusten jarru. Onko PYP todellakin niin tyhmä, että ei ymmärrä, että työreformi heikentää työläisen asemaa eikä siksi ole saanut kannatusta, että tämä holhoava yhteiskunta, jota ei olisi ilman vasemmistoa, sisältää korkealuokkaisen koulutuksen, terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluverkoston ja että kolmikantayhteistyö on vahvuus eikä heikkous. Nuorporvarijohtajilta ovat unohtuneet hyödyt, jotka myös työnantajille koituvat siitä, että näillä on järjestäytynyt neuvottelukumppani. Veikkaan, että oikea vastaus on se, että porvarit ovat löytäneet sisäisen vasemmistolaisuuden itsestään ja joutuneet siitä pakokauhun valtaan jopa niin pahasti, että he yrittävät kieltää oman kehittymisen itsessään. No saapahan mediat lisää aihetta lööppeihin. Joonas Lepistö valtuutettu, opiskelija Tampere [sivun alkuun] Joukkoliikenteen porkkanat vähissä Autoala raportoi ylpeänä siitä, kuinka työpaikat ovat lisääntyneet autoverouudistuksen ansiosta. Tämä siitä syystä, että uusien henkilöautojen rekisteröinnit kasvoivat viime vuonna rajusti yli 147 000 autoon. Tämän hetken tilauskanta osoittaa myynnin nousevan edelleen. Myös käytettyjen autojen, joissa päästöt ovat vielä paljon pahemmat kuin uusissa malleissa, maahantuonti nousi viime vuonna yli 30 000 autoon. Valtaosa autoista oli suhteellisen iäkästä, yli kymmenen vuotta vanhaa. Onko tämä sitä kuuluisaa kestävää kehitystä, jota Suomi pyrkii toteuttamaan? Näinkö Suomen nuoriso valistetaan käyttämään joukkoliikennettä, joiden suosiminen vähentää pitkällä tähtäimellä päästöjen määrää huomattavasti? Tähän kun vielä lisätään VR:n lippujen hinnat, jotka alkavat olla samalla tasolla kuin henkilöautolla kulkeminen ja kaupungit (Helsinki etunenässä) korottavat liikennelaitoksiensa maksua, porkkanat joukkoliikenteen käyttöön alkavat olla vähissä. On syytä vakavasti miettiä, millä saadaan vähennettyä yksityisautoilua. Nykyäänhän trendinä tuntuu olevan miettiä sitä, millä sitä saadaan nostettua. Onko syytä alkaa pohtimaan tietulleja naapurimme tapaan, pitäisikö antaa hyvitystä, kun ymmärtää ostaa päästöttömämmän auton vai pitäisikö joukkoliikenteen hintoja laskea? Vaihtoehtoja olisi, mutta missä on poliittinen tahto? Joka tapauksessa nykyinen kehitys on varma tie tehdä kestävästä kehityksestä huumoria. Joonas Lepistö valtuutettu, opiskelija, Tampere [sivun alkuun] Vanha värjäämö nuorisolle ja kulttuurille! Olin keskiviikkona Aamulehden keskustelutilaisuudessa, jossa en enää saanut puheenvuoroa ajan vähyyden vuoksi, joten jatkossa tilaisuuksien on syytä olla pidempiä. Asia, joka minulla oli rinnallani, olisi koskenut vanhaa värjäämöä. Vuosi 2004 on sovittu Tampereen erikoispanostusvuodeksi nuorten suhteen, silti auditoriokeskustelussa tuli sellainen kuva, että rahaa ei ole, ja koko kahden tunnin aikana ei ilmennyt mitään uusia hankkeita. Pyysin arvon virkamiehiä myös viemään eteenpäin ehdotuksiani, jotka koskivat nuorten äänestysinnokkuuden nostamista: kouluihin, joissa on täysi-ikäisiä, pitäisi sopia säännöt, joiden mukaan opettajat veisivät ennakkoäänestyksen aikaan oppilaat äänestyspaikoille. Pakkohan ei tietystikään olisi äänestää, mutta uskon, että kokeilu näkyisi nuorison äänen nousuna. Ehdotin myöskin nuorisolautakuntaa, sillä tällä hetkellä nuoriso ei saa tarpeeksi huomiota kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Ehdotukseni eivät valitettavasti saaneet kannatusta virkamiehiltä. Jottei tämä vuosi 2004 panostushanke olisi ihan fuulaa, kehitystä pitää saada. Yksi tällainen on yhä pystyssä oleva vanha kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha värjäämö. Se pitää ehdottomasti saada nuorison ja kulttuurin käyttöön. On aika saada nuorison väheksyntä loppumaan. Kysymys on myöskin vanhan Tampereen säilyttämisestä. Kehottaisinkin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaa ja asianomaisia virkamiehiä kiinnittämään huomionsa tähän rakennukseen. Tällöin nuoret saisivat kauan kaipaamansa nuorisotalon ja rakennus toimisi samalla taidegalleriana, kahvilana ja vaikkapa päivisin eläkeläisten tapaamispaikkana. Yhtä kaikki, kaupunki on tekemässä suuren virheen, jos se ei pikaisesti aloita neuvotteluja värjäämön säilyttämisen puolesta. Värjäämö tullaan valtaamaan, jos sitä aletaan purkamaan. Suuri rintama on vastassa. Eikö tämä ole juuri sitä kansalaisvaikuttamista, jota valtakunnan tasollakin on pyritty herättelemään nuorison keskuudessa. En ole kuullut ketään asukasta, joka olisi purkamisen puolesta. Kaupunkilaisia pitää kuunnella. Heitähän varten tätä kaupunkia yritetään pitää kasassa. Vai olenko ymmärtänyt väärin? Joonas Lepistö, opiskelija, kunnanvaltuutettu [sivun alkuun] Nuorten ideat pitää hyödyntää Olimme Lasten Tampereen ja Aamulehden järjestämässä paneelissa, jossa lapset ja nuoret pääsivät tenttaamaan kaupungin johtavia virkamiehiä. Olemme tyytyväisiä, että tällaisia tapahtumia järjestetään, vaikka niitä onkin aivan liian harvoin. Olemme huomanneet, että tällaisien tilaisuuksien järjestämiseen kylläkin on rahaa, mutta niihin hyviin ideoihin ja ehdotuksiin, jotka paneelissa tulevat esille, ei ole rahaa. Olemme ymmärtäneet, että tämäkin tilaisuus järjestettiin sen takia, että yksi Tampereen päästrategioista on lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Miksi tällaisia kauniita lauseita pursuavia strategioita ylipäätään tehdään, kun kuitenkin annetaan ymmärtää, että rahaa tukemiseen ei ole? Rahaa löytyy suunnitteluun, mutta ei toteutukseen. Mihin tarvitaan nuorisofoorumia, jos heidän ideat eivät kelpaa? Nuoret eivät ole tyhmiä! Joonas Lepistö demarinuori [sivun alkuun] Katso ketä äänestät! Euroopan parlamentissa päätökset muotoutuvat poliittisissa ryhmissä. Itse kuulun sosialistien ryhmään, joka on suurin yhtenäinen ryhmä parlamentissa. Tämä on oivallinen aspekti, sillä kaikilla homma ei ole hanskassa. Oikeistosiipi rakoilee pahasti. Saman ryhmän sisällä on EU:ta vastustavat brittikonservatiivit ja hyvin EU-myönteiset kristillisdemokraatit. Mahtuupa sinne ihkaihanan Berlusconin ryhmäkin, joka muun muassa esti elintarvikeviraston tulon Suomeen. Eli ääni oikeistolle ja voit olla varma, että et saa sille mitään vastinetta. Vihreillä ongelma on jokseenkin sama. Siellä on Ruotsin vihreät, jotka haluavat Ruotsin eroavan koko EU:sta. Sieltä löytyy myös Saksan federalistivihreät. Keskustalla tilanne on todella erikoinen. He kuuluvat liberaaliryhmään, joiden kanssa Suomen Keskusta on niin eri mieltä asioista, etteivät he pystyneet sitoutumaan ryhmänsä vaaliohjelmaan, vaan tekivät kokonaan oman vaaliohjelmansa! Äärivasemmiston ongelma on se, että he vastustavat kaikkea, joten ovat enemmän kehityksen jarru kuin että heistä voisi olla jotain hyötyä. Tällä alustuksella pyydän jokaista tarkkaan miettimään, ketä äänestää kesäkuun vaaleissa. Uurnilla tavataan! Kun haluat vaihtelua, Joonas Lepistö [sivun alkuun] Päätös kiinteistöveron nostamisesta oli virhe Taas viime valtuuston kokouksessa kuntalaiset muuttuivat ihmisistä numeroiksi. Taas kunnan päättäjät menevät kuntalaisten kukkaroille. Taas hallituksen kyseenalaisia päätöksiä kyseenalaistettiin aivan liian vähän valtuutettujen toimesta. 17 prosentin korotus kiinteistöveroon tuntuu kuntalaisilla, mutta ei kunnalla. Kunta saa lisäyksien ansiosta vaivaiset 120 000 euroa lisäystä talousarvioonsa. Valtuustosalissa yritettiin naamioida lisäykset veroäyrin stabilisoimisella. Kuitenkin verot nousivat roimasti. Nykyinen korotus nostaa meidät osittain Pirkanmaan keskiarvojen yläpuolelle ja psykologinen vaikutus on lukujakin suurempi. Hämeenkyrön kunta haluaa kovasti lisää asukkaita, mutta paperilla lisäykset ovat tänne muuttoa harkitsevan, potentiaalisen veromaksajan silmissä yksi syy lisää olla muuttamatta tänne. Moni valtuutettu vetosi siihen, että ilman verokorotuksia nämä surullisen kuuluisat palvelut eivät toimisi. Tämä ei pidä paikkaansa. Syitä pitää alkaa etsiä muualtakin kuin veronmaksajan lompakosta. Kunnalla on 45 miljoonaa markkaa vararahastossa, josta korotuksia vastaavan summan ottaminen ei olisi aiheuttanut muuta pahaa kuin ehkä oudoksuntaa kerrankin hyvin tehdystä päätöksestä. Jään innolla odottamaan ensi vuoteen, kun valtuusto antaa äyrille siivet. [sivun alkuun] Työväenaatteeseen kuuluu toiminta tavallisen ihmisen hyväksi Missä on päättäjien aito työväenaate? Se aate, joka kunnioittaa normaalia ihmistä sellaisenaan ja on valmis tekemään kaikkensa, jotta heillä olisi parempi olla. Mielestäni on suuri häpeä meille päättäjille ja koko kunnan imagolle, että emme arvosta työntekijöitämme terveyskeskuksessa. Heitä pidetään eläiminä, joiden odotetaan jaksavan tehokkaasti loputtomiin. Ketään ei tunnu enää kiinnostavan tavallinen kuntalainen. Yksityistäminen, tuo rikkaiden voittojen maksimoiminen, on huippumuotia suoraan Pariisin trendihuoneilta. Nyt Hämeenkyrön hallitus haluaa ostaa jopa lääkäripalvelutkin yksityiseltä. Tämä politiikka on tuhoon tuomittua. Ensinnäkin yksityiset eivät tule yhtään halvemmaksi kunnalle, päinvastoin kunnalle privaattipuoli maksaa tuplasti enemmän! Miettikää, mitä tämä tekee kuluttajan kukkarolle. Kunnanjohtaja ajaa tiukasti yksityistämistä, koska tällöin ei tarvitsisi hankkia lisää virkoja. Kukaan vaan ei tunnu huomaavan, että eihän yksityislääkärit sitoudu kuntalaisiin. Heitä kiinnostaa vain heidän omat palkkansa. Syksyllä valtuustossa päätimme vanhustenhuollon 30-vuotissuunnitelmasta ja sitouduimme kirjaseen sisältyneisiin hankkeisiin. Kaikki olivat tyytyväisiä ja suunta näytti hyvältä. Kunnes tuli hallituksen ­ tuon kunnanjohtajamme psykologiseen diktatuuriin kahlitun pysähtyneen instituution ­ kokous, joka teki tämän terveydenhuollon pitkäaikaissuunnitelman naurunalaiseksi luopumalla kaikista henkilöstölisäyksistä ensi vuodeksi. Virkamiesselvityksen mukaan terveyskeskuksessamme on tällä hetkellä selvä vajaa miehitys. Lääkärit ovat tehneet yhteisvoimin julkilausuman tilanteesta. Työntekijöiden puute on kasvattanut vuodessa erikoissairaanhoidon menoja 10 prosenttia, joka on eniten koko Pirkanmaalla. Yksi käynti erikoissairaanhoidossa maksaa kunnalle noin 1000 vanhaa rahaa, kun yksi käynti terveyskeskuksessa on 200­300 markkaa. Laitos on ajettu niin ahtaalle, että jos tämä päätös pysyy, ainakin kaksi potilaansa tuntevaa lääkäriä sanoo hyvästi tälle epäinhimillisyyden kehdolle nimeltään Hämeenkyrön sinimultavaltuusto. Kyllä ammattitaitoiset osaajamme töitä muualtakin saavat. Kukaan päättäjä ei voi rehellisesti väittää, että nuorilla, eläkeläisillä ja pienituloisilla työntekijöillä olisi varaa käydä yksityisellä. Kukaan ei voi väittää, että hintojen noususta johtuva lääkärikäyntien harveneminen parantaisi kansan terveyttä. Kukaan ei voi väittää, että tämä olisi kestävään kehitykseen johtavaa päätöksentekoa. Pyydän päättäjiä menemään itseensä ja tarkistamaan vinoutuneita kantojaan, nyt kun vielä on jotain tehtävissä. Ja te kuntalaiset: Nouskaa taisteluun! Näyttäkää, että te olette kunnon terveydenhuoltopalveluiden arvoisia. Näyttäkää päättäjille, jotka ymmärtävät hyväksi päätöksenteoksi vain kauniilta näyttävät numerot, että hieno ja viimeisen päälle sinnikäs terveyskeskushenkilökunta ansaitsee lisävoimia. Jotta teidän olisi parempi olla. [sivun alkuun]